Uutiset Kala, Riista, Ympäristö

Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli vajaat 17 000. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin noin 13 300 yksilöä.

Laskennoissa nähtyjen hallien määrä on pysynyt vuosia noin 30 000 yksilössä, mutta nyt tulos on jo toisena vuonna peräkkäin kasvanut noin 40 000 yksilöön. Vuodesta 2003 lähtien Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Kasvu on viime vuosina ollut voimakkainta eteläisellä Itämerellä, mikä johtuu pääosin muilta alueilta siirtyvistä halleista.

– Kannan kasvusta ja hallien liikkumisesta kertoo se, että Suomen merialueella oli laskenta-ajankohtaan noin 2500 yksilöä enemmän kuin vuonna 2019, toteaa erikoistutkija Mervi Kunnasranta Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (punaiset neliöt) ja Suomessa (siniset neliöt).

Valtaosa (tänä vuonna noin 75 prosenttia) halleista tavataan keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Lounais-Suomen, Keski-Ruotsin ja Viron merialueilla. Suomen merialueen halleista vajaat 90 prosenttia oli laskentahetkellä lounaisessa ulkosaaristossamme.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentatulos edustaa hallien minimimäärää, ja hieman vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa. Yksittäisten vuosien väliset erot laskentatuloksessa eivät siksi kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannanvaihteluiden arvioimiseksi on syytä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendiä.

Vuoden 2020 hallilaskentatulos merialueittain ja maittain

Merialue/maa Viro Suomi Venäjä Tanska Ruotsi Puola Saksa Yhteensä
Perämeri ja Merenkurkku 982 1097   2079
Selkämeri 356 1643   1999
Keski-Ruotsi 10534   10534
Lounaisssaaristo 14 757   14757
Suomenlahti 134 663 1593   2390
Länsi-Viro 2594   2594
Riianlahti 2556   2556
Etelä-Ruotsi 1804   1804
Tanska 1088   1088
Puola           190   190
Saksa             84 84
Yhteensä 5284 16758 1593 1088 15078 190 84 40075

Jääolosuhteet vaikuttavat norppien laskentatulokseen

Norppien laskentatulos on vaihdellut vuosina 2013−2020 melko voimakkaasti. Vaihtelun taustalla ovat huhtikuun jääolosuhteet. Mikäli jäiden rikkoutuminen on alkanut jo ennen laskenta-ajankohtaa, laskennoissa nähdään suuria norpparyhmiä, jotka nostavat laskentatuloksen poikkeuksellisen korkealle.

Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Tämän vuoden tulos, noin 13 300 norppaa Perämerellä, on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna (noin 12 600), mutta puolestaan selkeästi suurempi kuin vuonna 2018 (noin 9 900). Laskentatulosten vaihtelut eivät kerro norppamäärien äkillisistä muutoksista, vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Perämeren norppakanta on keskenään vertailukelpoisten laskentatulosten perusteella kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa.

Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2020 laskennoissa laskentalinjoilla katettiin noin 24 prosenttia jääalasta ja nähtiin vajaat 3200 norppaa.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luke. Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Yläreunan kuva: Mervi Kunnasranta, Luke.