Uutiset Ilmasto, Metsä

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeiden mukaan metsien hiilitaseiden laskennassa tulisi käyttää säätietoina pitkän aikavälin keskiarvoa. Kun säästä johtuva vuosien välinen vaihtelu poistetaan, maaperän hiilivaraston muutoksen epävarmuusarvioista tulee epärealistisen pieniä.

– Tutkimustulos tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasuinventaarioiden epävarmuusarviot riippuvat laskentamenetelmästä ja siitä kuinka malliin syötettyjä tietoja, kuten säätä ja karikesadantaa on keskiarvostettu, kertoo tutkija Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Säällä on erityisen suuri merkitys kasvillisuuden kariketuotantoon ja orgaanisen aineen hajoamiseen, ja näin ollen maaperän hiilivaraston muutokseen. Kangasmaiden maaperän hiilinielun osuus on noin 20 prosenttia metsien hiilinielusta.

Canadian Journal of Forest Research -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa sään vuosittaisen vaihtelun merkitystä tutkittiin kasvattamalla puiden neulasten, lehtien ja hienojuurten karikesyötteiden arvioitua epävarmuutta viiden prosentin satunnaisvirheellä. Näennäisesti tällä ei ollut merkittävää vaikutusta karikesyötteen kokonaisepävarmuuteen, mutta kangasmaiden maaperän hiilinielun epävarmuus moninkertaistui.

Hiilinieluarvioiden luotettavuus tärkeää

Luotettavia epävarmuusarvioita tarvitaan sekä priorisoitaessa kasvihuonekaasuinventaarion kehittämiseen liittyvää tutkimusta että eri päästölähteiden ja nielujen merkityksen arviointiin.

– Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja käytetään muun muassa ilmastopolitiikan tukena. Siksi on tärkeää, että hiilinielun koon lisäksi tiedetään myös, millaisia epävarmuustekijöitä ilmoitettuihin lukuihin liittyy, Lehtonen sanoo.

Tutkimustulokset korostavat myös tarvetta ekosysteemin toiminnan pitkä-aikaiseen seurantaan pysyvien koealojen avulla, jotta vuosien välinen vaihtelu voidaan määrittää ja huomioida laskennassa.

Suomen kasvihuonekaasuinventaario Euroopan laadukkaimpia

Euroopan unionin maat raportoivat vuosittain kasvihuonekaasuvarastot ja -päästöt ilmastosopimuksen sihteeristölle sekä EU:n komissiolle. Suomen kasvihuonekaasuinventaariota pidetään yhtenä Euroopan unionin laadukkaimmista.

Suomessa kangasmaiden hiilivaraston muutokset arvioidaan Yasso07-maaperämallilla, jossa voidaan huomioida sään vaihtelut. Tätä mallia ja sen yhdistämistä metsien inventointiaineistoista johdettuihin syöttötietoihin käytetään useissa muissakin EU-maissa.

Luonnonvarakeskus vastaa maatalouden, maankäytön ja metsänhoidon päästöjen ja nielujen raportoinnista.