Uutiset Kala, Tilasto

Ravinnon hankinnan helppous ja runsaus houkuttelee hylkeitä kalanpyydyksiin. Runsaslukuiset kalalajit, kuten silakka, muodostavat valtaosan Itämeren hylkeiden ravinnosta. Myös verkkokasseissa tapahtuva kalankasvatus tarjoaa hylkeille mahdollisuuden saada helppoa ravintoa.

Kuva: Esa Urhonen
Kuva: Esa Urhonen

Luonnonvarakeskus (Luke) kerää tiedot hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamista vahingoista kaikilta merialueen kalanviljelijöiltä. Kaupalliset kalastajat ilmoittavat vahingoista saalisilmoituslomakkeella.

Vahinkojen todellista määrää on kalastajien ilmoitusten perusteella vaikea arvioida, sillä vahingoitetusta kalasta ei aina jää pyydykseen selvästi havaittavia jäännöksiä. Sen lisäksi, että hylkeet vaurioittavat saalista, ne myös karkottavat kaloja ja saattavat pakottaa kalastajan keskeyttämään tai lopettamaan kalastuksen. Nyt julkaistua arviota voidaan pitää minimiarviona todellisten vahinkojen määrästä.

2000-luvulla Itämeren hyljekanta on kasvanut keskimäärin runsaat viisi prosenttia vuodessa. Suomen alueella laskenta-aikaan nähtyjen hylkeiden määrä on kuitenkin viime vuosina pysynyt melko vakaana. Keväällä 2016 valtaosa (9627) Suomessa lasketuista hylkeistä tavattiin tuttuun tapaan lounaissaaristosta.

Joka kolmas kalastaja kärsi hyljevahingoista

Suomen kaupallisen kalastuksen saalis merialueelta oli 148 miljoonaa kiloa vuonna 2015. Saaliin arvo kalastajille oli 34 miljoonaa euroa. Kokonaissaalis oli samansuuruinen kuin edellisenä vuonna, mutta kaikkien rannikolta kalastettavien lajien saaliit pienenivät. Merialueella kaupallisesti kalastaneista (1320 kpl) kalastusyksiköstä runsas kolmannes ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.

”Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat menetetystä saaliista ja rikkoontuneista pyydyksistä”, sanoo yliaktuaari Pirkko Söderkultalahti Lukesta.

Vahinkoja kärsineistä 80 prosenttia ilmoitti vahingot lajeittain ja kilomäärittäin. Loput ilmoittivat vahingoista sanallisesti kuten ”hylkeet veivät kaiken”. Sanalliset ilmoitukset muutettiin numeerisiksi olettaen, että vahingot olivat olleet samansuuruiset kuin samalla pyyntialueella ja samalla pyyntimuodolla kalastaneilla kalastajilla.

Vahinkojen määräksi arvioitiin 175 tonnia vuonna 2015. Siitä oli silakkaa 62, siikaa 48, kuhaa 21, lohta 16 ja ahventa 12 tonnia. Arvio hylkeiden vahingoittaman kalan määrästä oli 30 tonnia pienempi kuin edellisenä vuonna.

Hylkeiden aiheuttamien saalismenetysten arvo laskettiin kalastajille maksettujen arvonlisäverottomien keskihintojen perusteella. Niiden mukaan hylkeiden vahingoittaman saaliin arvo olisi markkinoille päästessään ollut 453 000 euroa. Arvoltaan suurimmat vahingot aiheutuivat siian-, kuhan- ja lohenkalastukselle.

Kalankasvatukselle hylkeistä noin miljoonan euron vahingot

Suomessa kasvatettiin vuonna 2015 yhteensä noin 14,9 miljoonaa kiloa ruokakalaa. Koko maan ruokakalasta 83 prosenttia (12,4 milj. kg) kasvatettiin merialueilla. Kalankasvatus merialueilla on lähes yksinomaan verkkoaltaissa tapahtuvaa kasvatusta.

Vuonna 2015 koko merialueen noin 40 yrityksestä 22 ilmoitti hylkeiden aiheuttamia kalavahinkoja.

”Kalankasvatuksen vahingot muodostuvat hylkeiden tappamista, vaurioittamista ja karkuun päästämistä kaloista sekä rikkoontuneista verkkokasseista” tutkija Riitta Savolainen Lukesta kertoo.

Koko merialueella hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot arvioitiin kalamäärinä yhteensä noin 250 tonniksi ja arvoltaan noin 976 000 euroksi. Tappiot koostuivat sekä määrältään että arvoltaan pääasiassa hylkeiden tappamista kaloista (90 %).

Vahingoitettujen kalojen osuus tappiosta oli vähäisempi (10 %), samoin ilmoitetut kassivahingot olivat pieniä. Hylkeiden kaloille aiheuttamista kokonaisvahingoista runsas puolet tapahtui Ahvenanmaan alueella.

Vuonna 2015 vahingot olivat määrältään sekä arvoltaan hieman pitkäaikaista keskiarvoa pienemmät.