Hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää kestäviä investointeja ja rakenteellisia muutoksia

Siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan vuoteen 2035 mennessä on mahdollista, ja suomalaiset toimijat ovat tähän myös vahvasti sitoutuneet. Päästötavoitteiden saavuttaminen on riippuvainen suurista investoinneista ja infrastruktuurin tulee uusiutua nopeasti. Samalla on varmistettava hiilinielujen vahvistuminen ja kustannusten jakautuminen oikeudenmukaisesti. Tuoreen selvityksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennystarve olisi lähes 13 Mt CO2-ekv. vuonna 2035 nykykehitykseen verrattuna.

VNK-tiedote (VTT, Luke, Syke, THL ja PTT)Hiilineutraali Suomi 2035 - ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset (HIISI) -hanke on palvellut tutkimus- ja selvitystarpeita ajallisesti rinnan laadittavien kansallisen ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) valmisteluissa. Hanke on tuottanut arviot, kuinka Suomi voisi saavuttaa kestävästi kansalliset ja Euroopan unionin asettamat ilmasto- ja energiatavoitteet vuosina 2030, 2035, 2040 ja 2050. Hanketta koordinoi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja tutkimuspartnereita olivat Luonnonvarakeskus (Luke), Suomen ympäristökeskus (Syke), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Pellervon taloustutkimus (PTT).

Hankkeessa laadittujen arvioiden mukaan kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää noin 10 Mt CO2-ekv. vuoteen 2030 mennessä ja noin 13 Mt CO2-ekv. 2035 mennessä nykykehitykseen verrattuna. Päästöjä tulee vähentää kaikilla sektoreilla, mutta erityisiä haasteita arvioitiin olevan päästökauppaan kuulumattomien päästöjen vähentämisessä vuoteen 2030 mennessä Euroopan komission heinäkuussa julkaistun ehdotuksen mukaisesti. Maankäytössä ja maataloudessa on mahdollista toteuttaa kustannusvaikuttavia päästövähennyksiä, mutta ne edellyttävät merkittäviä lisätoimia ja -kannustimia.

Kokonaisuudessaan päästötavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdon- ja oikeudenmukaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa tukemaan vaadittavia investointeja talouden eri sektoreilla ja tarvittavaa koko yhteiskunnan rakenteellista muutosta. Päästövähennystoimiin liittyy erilaisia ympäristövaikutuksia, jotka tulee huomioida politiikan täytäntöönpanossa ja vaikutusten seurannassa. Kotitalouksien kulutuksessa politiikkatoimien lisäkustannukset painottuvat ennen kaikkea asumisen ja liikenteen palvelujen kulutukseen, joita voitaisiin kompensoida verotuksen painopistettä muuttamalla.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.