Uutiset Metsä, Tilasto

Metsistämme hakattiin vuonna 2019 Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan runkopuuta 73 miljoonaa kuutiometriä, josta metsäteollisuuden käyttöön 87 ja energiapuuksi 13 prosenttia. Vaikka hakkuut vähenivät edellisvuodesta viisi miljoonaa kuutiometriä, määrä oli silti tilastointihistorian toiseksi suurin.

Runkopuuta hakattiin teollisuuden käyttöön ja vientiin 63,7 miljoonaa kuutiometriä.

– Teollisuuspuun hakkuut vähenivät 5,2 miljoonaa kuutiometriä eli kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. Hakkuiden määrä oli silti 13 prosenttia edeltävän kymmenvuotisjakson hakkuiden keskiarvoa enemmän, toteaa yliaktuaari Tiina Sauvula-Seppälä Lukesta.

Teollisuuspuun hakkuut supistuivat kaikissa omistajaryhmissä

Suurin osa teollisuuspuun hakkuista – 53,1 miljoonaa kuutiometriä – kertyi yksityismetsistä, ja niiden hakkuut vähenivät kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Valtion ja yhtiöiden omien metsien hakkuut laskivat viisi prosenttia 10,6 miljoonaan kuutiometriin.

– Tukkipuuta hakattiin 26 miljoonaa ja kuitupuuta 38 miljoonaa kuutiometriä. Tukkipuun hakkuut supistuivat kuitupuuta enemmän. Puulajeittain tarkasteltuna hakkuiden väheneminen painottui kuuseen, kertoo Sauvula-Seppälä.

Yli kuuden miljoonan kuution hakkuumääriin päädyttiin Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Yhteensä niiden alueelta hakattiin kaksi viidesosaa teollisuuspuusta.

Kuva: Erkki Oksanen

Teollisuuspuun lisäksi kotitarve- ja energiapuuta

Metsistä hakattiin pieni määrä puuta myös metsänomistajien kotitarvesahaukseen, joten tukki- ja kuitupuuta hakattiin vuonna 2019 kaikkiaan 64,0 miljoonaa kuutiometriä. Runkopuuta korjattiin lisäksi energiapuuksi, eli lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi yhteensä 9,2 miljoonaa kuutiometriä.

Yhteensä runkopuuta hakattiin 73,3 miljoonaa kuutiometriä. Se oli lähes viisi miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta vieläkin tilastointihistorian toiseksi suurin määrä. Edeltävän kymmenvuotisjakson keskimääräiset kokonaishakkuut ylittyivät 8,5 miljoonalla kuutiometrillä eli 13 prosentilla.

Runkopuun lisäksi metsistä kerättiin poltettavaksi myös 2,6 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja.

Hakkuumahdollisuuksista käytettiin 91 prosenttia

Luken Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä tehdään erilaisia hakkuumahdollisuuslaskelmia. Tuoreimman arvion mukaan metsiemme suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on jaksolla 2016–2025 yhteensä 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa.

– Hakkuiden taso vaihtelee vuosittain, joten hakkuita ja hakkuumahdollisuuslaskelmien tuloksia on hyvä verrata usean vuoden jaksolla. Vuosina 2016–2019 on hakattu keskimäärin 91 prosenttia hakkuumahdollisuuksista, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen.

Hakkuut ja niiden suhde hakkuumahdollisuuksiin vaihtelee alueittain. Pohjois-Suomessa eli kolmen pohjoisimman maakunnan alueella hakattiin vuosina 2016–2019 keskimäärin kolme neljäsosaa arvioiduista hakkuumahdollisuuksista. Etelä-Suomessa hakkuiden määrä oli vastaavasti 97 prosenttia.

– Tämän jakson hakkuut ylittivät suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän vähintään viidellä prosentilla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä. Vuonna 2019 noin suuri ylitys oli ainoastaan Etelä-Karjalassa sekä Ahvenanmaan maakunnassa, jossa mittavat myrskytuhot lisäsivät hakkuita, Torvelainen jatkaa.

Puuston poistuma 88 miljoonaa kuutiota, kasvu 108 miljoonaa

Luke laskee vuosittain, kuinka paljon hakkuut, hakkuissa syntyvä metsähukkapuu ja käyttämättä jäävä luonnonpoistuma vähentävät metsiemme elävän runkopuun määrää. Vuonna 2019 metsään jäi 15 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta hakkuutähteinä tai luontaisesti kuolleena puuna, joten yhteensä hakkuiden kanssa tämä puuston poistuma oli 88 miljoonaa kuutiometriä.

– Metsämme kasvavat kuitenkin uutta runkopuuta 108 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston kokonaismäärää kasvoi runsaista hakkuumääristä huolimatta koko maassa siis 19 miljoonalla kuutiometrillä, kertoo Torvelainen.