Uutiset Kala, Monimuotoisuus, Ympäristö

Eteläisen Suomen vesissä tavataan nykyisin lähes yksinomaan amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua, joka on Euroopan unionin alueella listattu haitalliseksi vieraslajiksi. Laji on haitallinen siksi, että täpläravut todennäköisesti kantavat rapuruttoa ja levittävät sitä kotoperäisiin jokirapuihimme. Täplärapujen leviäminen on siten johtanut jokirapumme harvinaistumiseen, sillä jokiravut kuolevat nopeasti täplärapujen kantamaan rapuruttotyyppiin. Jokirapu on erittäin uhanalainen ja se on lähes hävinnyt eteläisestä ja keskisestä Suomesta.

Jotta jokirapukantoja ei vaaranneta, on tärkeää estää rapuruton leviäminen. Jos vesistössä on täplärapukanta, siinä on todennäköisesti myös rapurutto. Täplärapuja ei saa koskaan siirtää toiseen veteen tai edes pyyntivedessä uudelle alueelle. Myöskään jokirapuja ei saa siirtää toiseen vesistöön ilman ELY-keskuksen lupaa.

Kuvituskuva rapuruton aiheuttamasta jäljestä täpläravun saksessa.
Rapurutto ei useinkaan näy täpläravuissa päällepäin, mutta pitkälle kehittyneessä taudissa täpläravun kuoressa näkyy tyypillisesti tumman ruskeita melanisaatiolaikkuja tai -täpliä. Kuva: Jouni Tulonen

Ravustajan ja vesillä liikkujan muistilista

  • Rapuja saa sumputtaa vain siinä vesistönosassa, josta ne on pyydetty.
  • Ravunpyydyksiä tai ravustuksessa käytettyjä välineitä ei tule siirtää vesistöstä toiseen desinfioimatta niitä huolellisesti.
  • Myös kalanpyydykset tulee desinfioida tai ainakin kuivattaa ne auringossa rutikuiviksi ennen siirtoa toiseen veteen.
  • Ravunsyöttinä käytettävät kalat tulee pyytää samasta vesistöstä, jossa ravustetaan. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa 3 vuorokautta ennen käyttöä.
  • Veneiden pilssivedet tulee tyhjentää huolellisesti ja veneen tulee kuivua kunnolla ennen kuin siirrytään täplärapuvedeltä toiselle vesialueelle.
  • Uima-asujen olisi hyvä kuivua kunnolla ennen kuin niitä käytetään uudella vesialueella.

Täpläravuista on hyötyäkin, sillä ne mahdollistavat ravustuksen ja ravuilla herkuttelun monilla alueilla. Rapurutto ei ole ihmiselle vaarallinen. Täplärapukin kärsii rapurutosta ja täplärapukantakin voi romahtaa rapuruton vuoksi. Eri vesien rapuruttokannat voivat poiketa toisistaan, joten varotoimia pyyntivälineiden kanssa on noudatettava myös täplärapuvedeltä toiselle siirryttäessä.

Kuvituskuva rapurutosta täpläravun saksiraajan tyvessä.
Rapuruttoa täpläravun saksiraajan tyvessä. Kuva. Jouni Tulonen.

Suomessa täplärapuja on istutettu jo yli 900 järveen tai jokeen – myös moniin vesiin, joissa ne eivät menesty tai uhkaavat välittömästi jokirapukantoja. Tutkimukset tehopyynnin toimimisesta heikon täplärapukannan poistamiseksi on aloitettu. Kokeilujen onnistumisesta saadaan tietoa vuosikymmenen jälkipuoliskolla, sillä kannan hävittäminen pyytämällä on aina vuosia kestävä urakka. Tänä kesänä kokeillaan myös täplärapujen nousua estävien, mutta kalojen nousun sallivien esteiden rakentamista ja toimivuutta 1–2 purossa Keski-Suomessa.

Sivun yläreunan kuva: Jouni Tulonen.