Uutiset Ilmasto, Maatalous, Ruoka, Ympäristö

Yhteiset tavoitteet poikkitieteellisessä maatalouden, ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen tutkimuksessa sekä kansallinen rahoitus ovat eurooppalaisen tutkimusrahoituksen yhteenliittymä FACCE-JPI:n toiminnan ydin. Luonnonvarakeskus (Luke) on aktiivisesti mukana määrittelemässä yhteenliittymän tavoitteita yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian kanssa.

– Eurooppalaiseen agrobisnekseen tarvitaan poikkitieteellistä ja kokonaisvaltaista biotalousajattelua. Suomi voi tuoda mukaan esimerkin siitä, että metsä on biotalouden tuottoalusta samoin kuin pelto, ja että tutkimuksessa pystytään hyödyntämään tätä kokonaisvaltaisuutta, toteaa Luken tutkimusylijohtaja Johanna Buchert.

Kuva: Hfossmark / Pixabay
Kuva: Hfossmark / Pixabay

Buchert valittiin viime vuoden lopulla FACCE-JPI:n (Joint Programming Initiative on Agriculture, Food Security and Climate Change) tieteelliseen asiantuntijaryhmään erityisesti biotalouden ja biojalostamokonseptien asiantuntijana. Samassa yhteydessä Lukesta valittiin asiantuntijaryhmään toinenkin edustaja: ilmastonmuutosta, kasvinsuojelua ja agroekologiaa edustava professori Kari Saikkonen.

Pitkäjänteistä tutkimusaihioiden syöttöä

FACCE-JPI on rahoittajien yhteenliittymä, joka luotsaa osaltaan eurooppalaista kansallista tutkimusrahoitusta kohti yhteisten tavoitteiden toteutumista. FACCE-JPI ohjaa tutkimusta siten, että se tukee kestävää maataloustuotantoa ja talouskasvua sekä edistää eurooppalaista biotaloutta ilmastonmuutoksen keskellä.

FACCE-JPI syntyi tarpeesta koordinoida kansallisella rahalla tehtävää tukimusta yhteisten tavoitteiden mukaiseksi. Johanna Buchertin mukaan Luke haluaa olla proaktiivisesti mukana vaikuttamassa eurooppalaisen tutkimusrahoituksen tavoitteiden ja niitä toteuttavien ERA-NET instrumenttien sisältöön. FACCE-JPI:n kautta tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä asiantuntijoita hyödynnetään moniin rahoituksen suuntaamisen suunnittelupalavereihin.

– Tämä on hyvin pitkäjänteistä työtä. Nyt ideoidaan jo ajatuksia seuraavaa EU:n tutkimusohjelmakautta ja syötetään sinne tutkimuksen aihioita. On tärkeää olla aktiivisesti mukana esimerkiksi ERA-NET -instrumenttien valmistelussa ja rahoituskutsun muotoilussa, ei vasta sitten rahoitushakemusten tekemisessä, Johanna Buchert toteaa.

 

Kansallisen tason päätökset vastaavat kansainvälisesti sovittuihin tavoitteisiin

Puoli vuotta sitten Suomi allekirjoitti Pariisin ilmastokokouksessa neljän promillen aloitteen hiilen sitomisesta viljelysmaahan. Aloitteen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljän promillen verran. Tämä vastaa vuosittaisia ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä maailmassa.</p> <p>Aloite on yksi esimerkki eurooppalaisen maataloustutkimuksen esille nostamasta tavoitteesta, johon saatiin nyt myös poliittinen sitoutuminen. Tästä lähtien sopimuksen allekirjoittaneet maat linjaavat päätöksiään siten, että ne tukevat tavoitteen toteutumista.

Alun perin Ranskan ja Iso-Britannian aloitteesta lähtenyt ja nykyään Uuteen-Seelantiin asti yltävä maataloustutkimuksen rahoittajien yhteenliittymä FACCE-JPI toimii samoin: tutkimusrahoitus päätetään kansallisella tasolla, mutta tutkimustavoitteet ovat kansainvälisiä.</p> <p>Yksi esimerkki kansallisen tutkimusrahoituksen suuntaamisesta yhteiseen tavoitteeseen on FACCE-JPI:n lanseeraama rahoitusinstrumentti nimeltä Thematic Annual Programming, joka ensimmäisessä vaiheessaan keskittyy maaperätutkimukseen. Suomi on mukana yhteisohjelmoinnissa MAKERA-tutkimusrahoituksen kautta.