Uutiset Ilmasto, Maaseutu, Maatalous

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää työkalua, jolla voidaan suunnitella maatalouden maankäyttöä valtakunnallisesti. PeltoOptimin avulla pisteytetään pellot paremmuusjärjestykseen. Näin pellonkäyttöä voidaan optimoida siten, että ruoantuotanto keskitetään parhaimmille lohkoille.

Suuret maailmanlaajuiset haasteet – ilmastonmuutos, energian ja veden riittävyys, ruokaturva, luonnonvarojen ja geenivarojen kestävä käyttö sekä ympäristöntila – tekevät maatalouden muutoksista väistämättömiä.

– Maatalouselinkeinomme selviäminen haasteista ja kilpailuaseman vahvistaminen Euroopassa edellyttää ennakoivaa suunnittelua. Tähän kehitteillä oleva työkalu antaa hyvät eväät. Sen avulla voidaan vastata paineeseen lisätä tuotantokykyä kestävästi maapallon pohjoisilla kolkilla, Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio toteaa.

Kuva: Luken kuva-arkisto.

PeltoOptimi pisteyttää pellot paremmuusjärjestykseen luotettavasti

Tuotannon tehostaminen ei ole kestävää, mahdollista, saati järkevää kaikilla yli miljoonalla Suomen peltolohkolla.

– Kaikkia peltolohkoja ei tarvitse viljellä, eikä toisaalta korkeatuottoisten peltojen tule kärsiä nykyisenkaltaisesta tasapäistämisestä, Peltonen-Sainio taustoittaa.

Uusi työkalu huomioi erot peltolohkojen tuotantokyvyssä sekä esimerkiksi lohkon koossa, muodossa, kaltevuudessa, etäisyydessä tilakeskukseen ja vesistöihin, maalajissa sekä logistisissa eduissa. Näiden perusteella peltolohkot pisteytetään paremmuusjärjestykseen.

Työkalu kertoo, mitkä lohkot ovat kasvukunnoltaan ja ominaisuuksiltaan parhaimpia ja millä tuotantoa voidaan tehostaa kestävästi. Näitä lohkoja voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ruoantuotantoon ja niihin voidaan panostaa aikaisempaa enemmän, koska niiden satovasteet ovat hyvät. Heikkotuottoisiin ja sijainniltaan epäedullisiin peltolohkoihin panostetaan vähemmän, ja niitä ohjataan tietoisesti muuhun käyttöön. Heikoimmat pellot voidaan metsittää, jos niiden merkitys ruokaturvalle on pysyvästi olematon.

PeltoOptimin tuottamat tiedot maankäyttömuutoksista eivät ole kiveen hakattuja. Jos heikkotuottoinen peltolohko palautuu maan rakenneongelmista tai se peruskunnostetaan, lohko voi siirtyä tehokkaampaan, kestävään käyttöön – ja päinvastoin.

– PeltoOptimi avaa lisäksi uudenlaisen dokumentoituun, systemaattiseen ja vertailukelpoiseen tietoon perustuvan mahdollisuuden peltojen myynti- ja vuokrahinnoittelulle, Peltonen-Sainio toteaa.

Luke kerää parhaillaan alan toimijoilta palautetta järjestelmästä. Valmis työkalu otetaan käyttöön ensi kesänä, kun myös arviot maankäyttömuutosten vaikutuksista maatalousympäristön monimuotoisuuteen ja kasvihuonekaasupäästöihin tarkentuvat.