Uutiset Ilmasto, Kiertotalous, Ruoka

Turun ja Helsingin alueella tehdyssä lajittelututkimuksen mukaan ruokahävikki oli noin 25 kiloa vuodessa henkeä kohti. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ruokahävikistä iso osa oli koti- ja valmisruokaa. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n ja Lounais-Suomen Jätehuolto LSJH Oy:n kanssa.

Luke selvitti elintarvikejätteen määrää kotitalouksissa lajittelututkimuksella osana Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hanketta. Tutkimuksessa mukana oli sekajätteen lisäksi kotitalouksissa erikseen kerätty biojäte. Elintarvikejätteellä tarkoitetaan ruokahävikin ja syömäkelvottoman jätteen yhteismäärää.

Lajittelussa mitattiin kaikki keittiöperäinen biojäte, josta selvitettiin erikseen ruokahävikki, eli alun perin syötäväksi tarkoitettu osuus, ja sen jakautuminen eri ruokatyyppeihin (vihannekset, leipä, liha ja kala, maitotuotteet jne.). Lisäksi selvitettiin syömäkelvottoman jätteen osuus. Tutkimuksen mukaan Helsingin ja Turun alueella syntyy elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa asukasta kohti ja tästä ruokahävikkiä oli noin 25 kiloa.

”Tässä osahankkeessa selvitettiin elintarvikejätteen koostumusta ja jakautumista. On tärkeää saada selville, mikä osa alun perin syötäväksi tarkoitetusta ruoasta joutuu hukkaan”, kertoo Luken tutkija Kirsi Silvennoinen.

Koti- ja valmisruoan osuus hävikistä suuri

Ruokahävikistä 25-30 % oli kotiruokaa, valmisruokia ja pitkälle jalostettua elintarvikkeita kuten maustekastikkeita ja napostelutuotteita, vihanneksia 16–18 %, hedelmiä ja marjoja 10–13 %, perunaa 4–11 % leipää 15–20 %. Lihatuotteita, kuten sian-, naudan-, kanan-, ja kalanlihaa hävikistä oli noin 10 % ja juustoa sekä muita maitotuotteita 5–7 %. Noin 10 % ruokahävikistä löytyi avaamattomissa pakkauksissa, eniten valmis- ja noutoruokia, napostelutuotteita sekä kastikkeita ja mausteita.

Luke (ja entinen MTT) on tehnyt yhteensä viisi lajittelututkimusta kolmessa eri kaupungissa vuosina 2012–2019. ”Tutkimukset on tehty paikallisten jätelaitosten (HSY, PJHOY ja LSJH Oy) kanssa, jolloin voimat ja resurssit pystytään yhdistämään. Jatkossakin Luke tekee mielellään yhteistyötä ja osallistuu koostumustutkimuksiin”, Silvennoinen kertoo.

EU velvoittaa seuraamaan ja raportoimaan kotitalouksien ja ruokaketjun elintarvikejätteen määrää

EU:n asetus elintarvikejätteen seurannasta velvoittaa jäsenmaat seuraamaan ja raportoimaan elintarvikejätteen määrää myös kotitalouksissa, kuten muissakin ruokaketjun osissa. ”Luke valmistelee uusia päivitettyjä tietoja ja julkaisee niitä loppuvuodesta, myös osana Suomen raportointia komissiolle”, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

”Jäte- ja hävikkimäärien lisäksi hankkeessa ollaan pitkällä koko ruokaketjua koskevan ruokahävikin vähentämisen tiekartan laadinnassa. Tiekarttaa päivitetään jatkossakin, ja se ohjaa hävikin vähentämistä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tiekartasta löytyy muun muassa sellaisia laajoja ja synergisiä osa-alueita kuin järkevät ohjauskeinot, teknologiasta älyä, kasvatuksesta voimaa ja materiaalivirrat näkyviksi sekä yhdessä enemmän”, Katajajuuri jatkaa.