Siirry pääsisältöön

Edistysaskeleita hulevesien hallinnassa Itämeren alueella

Uutinen 13.12.2021

Ilmastonmuutoksen ja kaupunkialueiden tiivistymisen aiheuttamat haasteet vaativat tulevaisuudessa enemmän huomiota ja toimenpiteitä. Asiantuntijat Itämeren alueella ovat kehittäneet ratkaisun, jolla pyritään tukemaan hulevesitulvariskien lieventämistä kaupunkialueilla

Hulevesitulvat riski kaupunkialueille ja Itämerelle

Hulevesien tehokas hallinta on yksi keskeisistä tekijöistä tulevaisuuden ympäristöratkaisuissa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärisääolosuhteet johtavat tulvien yleistymiseen varsinkin kaupunkialueilla. Kaupunkien viemärijärjestelmien kapasiteetit voivat olla riittämättömiä äärimmäisissä sadetapahtumissa, jolloin käsittelemättömien jätevesien huuhtoutuminen luontoon ja Itämereen on entistä todennäköisempää.  Jäteveden mukana vesistöön pääsee ravinteita, vaarallisia aineita ja patogeenisia mikrobeja, jotka ovat haitaksi ihmiselle ja ympäristölle.

Työkalu älykkään viemärijärjestelmän suunnitteluun

Kaupunkialueiden tulvahallintaa voidaan parantaa kehittämällä suunnittelua ja riskianalyysiä. BSR NOAH -projekti on tuonut yhteen yliopistoja, tutkimuslaitoksia, kuntia, vesilaitoksia ja yhdistyksiä kuudesta Itämeren alueen maasta työskentelemään tulvariskien pienentämiseksi vuosina 2019-2021. Hankkeen asiantuntijat ovat ryhtyneet toimeen ja kehittäneet hulevesien hallinnan työkaluja.

NOAH-projektissa on valittu kahdeksan pilottialuetta hulevesien ohjauksen, seurantavälineiden ja suunnittelumenetelmien testaamiseen ja toteuttamiseen todellisissa kaupunkiympäristöissä.

Pilottialueista on luotu digitaaliset mallit tulvien riskianalyysien tekemiseen. Mallinnuksista saatujen tietojen perusteella valittuihin paikkoihin on asennettu valvonta- ja ohjauslaitteita, jotka parantavat viemärijärjestelmän tehokkuutta. Lisäksi alueellisen suunnittelun tehostamiseksi on luotu uusi suunnitteluratkaisu tulvariskien arviointiin – sekä nykyisten että tulevien, joita tarkastellaan valittujen ilmastoskenaarioihin perustuen.

NOAH-työkalu, Extreme Weather Layer (EWL), yhdistää hulevesien hallinnan aluesuunnitteluun ja antaa tietoa siitä, miten voimme parantaa tiiviisti rakennettujen kaupunkialueiden hulevesijärjestelmiä vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin.

NOAH-projektin toimenpiteiden ja työkalujen käyttöönotto voi vähentää kaupunkialueiden epäpuhtauksien virtaamaa Itämereen jopa puolella. Hankkeen aikana EWL-suunnitteluratkaisu on testattu ja mukautettu projektin kaupunkien kaupunkisuunnitteluun ja käytäntöihin. NOAH-konsepti on helposti sovellettavissa kaikkiin kaupunkialueisiin Itämeren alueella. Tavoitteena on ankkuroida ilmastotietoinen suunnittelu kaupunkien ja vesiyhtiöiden päivittäisiin käytäntöihin, ja sen myötä yhdessä panostaa ilmastonmuutoksen vaikutuksien lieventämiseen sekä Itämeren suojelemiseen.

Hankekumppanuksilla selkeä työnjako

Suomessa hankekumppaneita ovat Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Porin kaupunki ja Luonnonvarakeskus (Luke). SAMK on vastannut projektin viestintätyöstä ja näkyvyydestä. Sidosryhmätyötä on tehty Satakunnan, Suomen ja koko Itämeren alueella.

Porin kaupungin tekninen toimiala on osallistunut hankkeeseen asiantuntijaroolissa keräämällä uutta tietoa hulevesien hallinnasta ja jakamalla omaa kokemusperäistä tietoaan mm. jokitulvien ehkäisystä. Pori on myös yksi hankkeen pilottikohteista – Suntinojan valuma-alueen tulvariskejä on analysoitu mm. mallinnuksen avulla, ja hankkeen EWL-työkalun mahdollisuuksia on testattu osana aluesuunnittelun kehittämistä.

Luke on työskennellyt vesianalyysien parissa, kun hankkeen toimenpiteiden vaikutuksia on tutkittu kaikissa kahdeksassa pilottikohteessa Itämeren alueella.

– Tämä oli ensimmäinen kerta kun hankkeen pilottikohteissa otettiin hulevesinäytteitä. Saatu kokemus ja tieto auttaa ymmärtämään hulevesien haitta-ainekuormituksen vaikutusta ympäristön tilaan sekä kehittämään ohjeistusta ja lainsäädäntöä myös hulevesien haitta-aineseurannan kannalta, toteaa Luken tutkija Virpi Vorne.

– Myös hulevesien haitta-aineiden pitoisuuksista on hyvin hajanaista tietoa eikä yhtenäistä kansallista ohjeistusta tulkintaan löydy. Tässä on paljon kehittämisen varaa, toteaa tutkimusassistentti Marja-Liisa Vieraankivi Lukesta.

Yläreunan kuva: Tulva Viron Haapsalussa, joka on yksi NOAH-hankkeen pilottikohteista. Kuva: Nils Kändler.

Interreg Baltic Sea Region NOAH-projekti

  • NOAH "Itämeren suojelu käsittelemättömiltä jätevesipäästöiltä kaupunkialueiden tulvatilanteissa"
  • Interreg Baltic Sea Region -ohjelman rahoittama
  • 18 kumppania kuudesta eri maasta, projektin vetäjänä Tallinnan teknillinen yliopisto.
  • 1.2019 – 31.12.2021
  • Projektin nettisivut: samk.fi/noah
  • NOAH-konseptin käsikirja: https://sub.samk.fi/noah_handbook_30112021/