Uutiset Maaseutu, Maatalous, Metsä

Työkoneen tuottama data kuuluu viljelijälle tai metsänomistajalle. Luonnonvarakeskuksen teknologiapäivässä asiasta oltiin yksimielisiä. Maa- ja metsätalouden digitalisoituminen avaa alalle täysin uusia toimintatapoja.

Tiedon omistajuus nousi odotetusti kuumaksi puheen aiheeksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä kasvinviljelyn ja metsänhoidon teknologiapäivässä Vihdissä Vakolassa. Yhteisymmärrys oli vahvaa siitä, että tuotannollinen data kuuluu viljelijälle tai metsänomistajalle.

– Omistajan pitäisi halutessaan voida jakaa dataa eri palveluntuottajille, summaa Luken tutkija Pasi Suomi keskusteluja.

Luken Teknologiapäivässä esiteltiin maatilan ja laajemmin koko biotalouden toimintojen käytännön digitalisointia tutkimuksen näkökulmasta. Tilaisuuden työpajoissa muodostettiin yhteistä näkemystä alan toimijoiden kesken. Työpajoissa kertyneet alan toimijoiden näkemykset tukevat Luken Cropinfra-hankkeen tuloksia, joita tapahtumassa esiteltiin tulevaisuuden maatilan digitaalisen infrastruktuurin näkökulmasta.

– Hankkeemme merkittävä havainto oli, että maatilan data on erotettava sovelluksista, jotta sitä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi viljelijää avustavissa palveluissa ja sovelluksissa, toteaa Cropinfra-hankkeen vetäjä, vanhempi tutkija Liisa Pesonen.

Semanttiset tietokantaratkaisut mahdollistavat tiedonlajittelun asiasisältönsä perusteella, ja ne ovat avainasemassa, kun maatiladataa hallinnoidaan.

Luken tutkimusmestari tekee kiertokoetta kylvökoneen automatiikan avustamana Vihdissä. Kuva: Liisa Pesonen/Luke
Luken tutkimusmestari tekee kiertokoetta kylvökoneen automatiikan
avustamana tutkimuspellolla Vihdissä keväällä 2014. Kuva: Liisa Pesonen/Luke

Mikä tekniikka yleistyy?

Maa- ja metsätalouden digitalisoituminen tuottaa paljon uutta tietoa, jonka käyttömahdollisuudet avaavat uusia toimintatapoja.

– Sensoriteknologian kehittyessä muun muassa metsäkoneiden automaatio tuottaa tuotannollisen mittaustiedon ohella esimerkiksi konenäön avulla tuotettua tietoa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi tuholaisten, tautiesiintymien ja ympäristötuhojen arvioinnissa sekä täsmämetsänhoidossa, havainnollistaa metsäkoneautomaation työpajaa vetänyt Aalto yliopiston professori Arto Visala.

Teknologiapäivän osallistujia askarruttivat kuitenkin maatalousautomaation eri teknologioiden erilaiset elinkaaret.

– Hyvänä esimerkkinä on automaattiohjausjärjestelmien nopea yleistyminen Australiassa, kun taas muut täsmäviljelyn teknologiat yleistyvät maltillisemmin, kertoo maatalouskoneautomaation työpajaa vetänyt Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston lehtori Timo Oksanen.

Syyksi jonkin tietyn teknologian nopeaan yleistymiseen nähtiin järjestelmien käytettävyys ja suora työsuorituksen helpottuminen.

Teollinen Internet muuttaa toimintatapoja

Päättyneen Cropinfra-hankkeen työ jatkuu Luken uudessa BIONET-hankkeessa, jossa ongelmakenttää tutkitaan yhä laajemmassa sovellusalassa koskien koko biotaloutta.

– Teollisen Internetin teknologia mahdollistaa koko toimialan toimintatapojen muutoksen. Haemme yhteisymmärrystä siitä, miten tätä teknologiaa sovelletaan biotaloudessa, ja miten järjestelmien tulisi kommunikoida keskenään, kertoo BIONET-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Juha Backman.

Teollisessa Internetissä koneet, laitteet ja palvelut ovat yhteydessä toisiinsa. Toisin sanoen pilvipalveluteknologiat tuodaan osaksi koneen toimintoja.

Teknologiapäivässä alan toimijoiden välisessä keskustelussa kuitenkin todettiin, etteivät teollisen Internetin mukanaan tuomat uudet teknologiat tule syrjäyttämään tällä hetkellä yleistymässä olevia tekniikoita kuten ISOBUS-tekniikkaa.

Haasteena uusien teknologioiden käyttöönottoon nähtiin koneketjujen ja palveluiden muodostaman kokonaisuuden sekä uusien toimintamallien riittävä testaaminen.