Uutiset Kala, Talous

Luondduriggodatguovddáža (Luke) dutkamuša mielde jagi 2018 Deanu guolleturisttat geavahedje gávpegálvo- ja bálvalusskáhppomiidda Ohcejogas sulaid 2,6 miljon euro, mas báikkálašekonomiijai bázii 1,6 milj. euro. Go lassin váldit vuhtii guolástanlohpemávssuid ja eará sisaboađuid ja geardduhanváikkuhusat, Deanu luosa váikkuhus Ohcejoga báikkálašekonomiijas lei badjel 4 miljon euro.

− Turisttaid ruhtageavaheapmi Ohcejogas juohkašuvai beallin gávpedávviriidda ja beallin bálvalusaide. Stuorra geardduhanváikkuhusat leat čuovvumuš das, ahte guolástanturisttat ávkkástalle olu báikkálaš bálvalusaid, muitala spesiáladutki Marja Knuuttila Lukes.

Guolástanlobiide turisttat geavahedje measta 0,6 miljovnna ja stággolobiid printenbálvalusaide váile 30 000 euro.

Friddjaáiggeguollebivdu ja ruovttudárboguollebivdu ii merkejuvvo statistihkkii barggolašvuohtan, nuba Deanu guollebivddu njuolggo barggolašvuođa árvvoštalle leat vihtta olmmošbargojagi. Eahpenjuolga Deanu luossabivdu attii barggu 19 bargojagi veardde.

− Suoma bealde Deatnu-Anárjoga váldorokkis goddojuvvon sulaid 18 tonne luossasállaša árvu Nuortameara luosa guolásteaddjihattiin lei measta 95 000 euro. Sáhka lea guolástanturisttaid ja báikkálaččaid oktiirehkenastojuvvon luossasállašis ja dan árvvus, Knuuttila lohká.

Jagi 2017 fápmui boahtán Deanu guolástannjuolggadusa mihttomearri lei geahpedit Deanu Suoma ja Norgga oktasaš rádjajohkaguovllu guolástanturismadeaddaga goalmmádasain, muhto dat geahppániige sulaid 50 proseantta. Suomas bealde guolástanturisttaid mearri geahppánii goittotge sulaid 65 proseantta ásahusnjuolggadusa ovddit jagiid ektui. Jus guolástanturisttaid ruhtageavaheami gávnnahat geahppánan Suoma bealde seammá gori mielde, luossabivddus šaddan oppalašváikkuhusat lea geahppánan guollebivdojándoriid dihtomeari čuovvumušain badjel vihtta miljon euro.

Deháleamos sivva boahtit Ohcejohkii lei luonddudili luosa guolástanvejolašvuohta

Dihtošteami vuođul stuorámus oassi jagi 2018 Deanu guolástanturisttain ledje árbevirolaš Deanu guossit, main vuosttas Deanu reaissus lea jo guhkes áigi. Guolásteaddjit gullet rávvásut ahkeluohkkái, badjel bealli ledje badjel 50-jahkásaččat. Ođđa vejolaš guolásteaddjibuolvva, vuollel 30-jahkásaččaid oasi mearkkašahtti unnuma sivvan lea oassái njuolggadusnuppástusain.

Deanu guolástusturismmas deháleamos lea luonddudili luosa guolásteapmi ja luonddu ráfis návddašeapmi. Dihtošteamis ovdanbuktojuvvon ođđa aktiviteahtat, dego beaivetuvrrat dahje luonddukurssat eai boktán olusge beroštumi guolástanturisttain. Bohtosiid vuođul bálvalusvuovdin goittotge lasihivččii guovllu sisaboađuid.

Guolástanturisttat ledje eanemus duđavaččat Deanuleagi luonddueanadahkii, luosa šládjii ja idjadanbálvalusaide. Deháleamos ovddidančuozáhahkan badjánii guolástanjándoriid oažžun ja lohpevuogádaga doaibman.

− Dán rádjai internet-lohpegávpi lea ovddiduvvon njuovžileabbon, muhto lohpejándordihtomearit leat ain seammát go jagiin 2017-2020. Dán sivas suopmelaš guolástanturisttat oste jo jagi 2018 čuđiid guolástanjándoriid maiddái Norgga lohpegávppis, Knuuttila muitala.

Deanu luossa geasuha, guolástanturismadihtošteami vástádusproseanta lei allat

Dutkamuša vuođđun lei Suoma lohpegávppis guolástanbadjái 2018 Deanu guolástanlobi skáhppon 2 594 guolástanturistii sáddejuvvon dihtošteapmi, man vástádusproseanta lei 71. Dutkanmateriálan ávkkástalle maiddái Luke ja Lappi EBI-guovddáža statistihkaid sihke eará fierbmebivdosiid ávkkástallan báikkálaččain ja fitnodatdoalliin čoggojuvvon dieđu.

Dutkamuša ruhtadeaddji: Suvdilis šaddan ja bargu 2014-2020 – Suoma ráhkadusruhtarádju-prográmma

EU-lippu