Uutiset Metsä

Metsä- ja puualan toimijat eivät vielä kovin hyvin tunne ns. puhtaan teknologian (Cleantech) tarjoamia viennin kasvun tai brändäyksen mahdollisuuksia. Luken tekemän esitutkimuksen mukaan puutuotealan ja cleantechin yhteistyön lisäämiseen suhtaudutaan kuitenkin positiivisesti ja tunnistetaan selkeästi kaksi lupaavaa toimialaa: puurakentamisen arvoketjut sekä puutuoteteollisuuden tuotantoteknologiat ja niihin liittyvä prosessiosaaminen. Otollisimmat markkinat ovat Aasiassa ja Euroopassa.

Pohjoismaisella yhteistyöllä maailman markkinoille?

Luken toteuttamassa esitutkimuksessa analysoitiin biotalouden ja cleantechin yhteistyömahdollisuuksia erityisesti puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksien näkökulmasta.

Esitutkimuksen mukaan erityisesti Kiinan, mutta myös muun Aasian ja Euroopan markkinat todettiin erittäin ostovoimaisiksi ja houkutteleviksi puutuoteteollisuuden kasvun alueiksi, joissa keskeisenä avaimena menestykselle voi olla yhteistyö nimenomaan cleantech-toimijoiden kanssa.

Suurien markkinoiden tarpeisiin vastaamista helpottaisi esimerkiksi yhteispohjoismaisen ”Cleantech Nordic” brändin lanseeraaminen. Erityisesti Suomella ja Ruotsilla on hyvin samankaltaiset cleantech-strategiat, mutta pienten maiden resurssit erillisinä toimijoina ovat liian vähäiset ajatellen esimerkiksi Kiinan lähivuosille kaavailemia yli 500 miljardin euron cleantech-kehitystarpeita.

 

kaaviocleantech
Biotalous, cleantech ja digitalisaatio (BCD) on valtioneuvoston periaatepäätöksellä määritelty Suomen kasvun kärkialoiksi. Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien raaka-aineiden turvin toteutuvaa taloudellista kasvua ja cleantechilla taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia pienentäviä prosesseja tai ratkaisuja. Kuvassa esitetään puutuoteteollisuuden asemoituminen BCD-kolmikentässä nyt sekä näkemys siitä, mihin suomalainen puutuoteala voisi tähdätä tämän esitutkimushankkeen tulosten perusteella.

 

Cleantech ja biotalous täydentävät toisiaan

Biotalouden kasvutavoitteet asettavat kasvun tavoitteita myös puutuotealalle. Nämä tavoitteet eivät ole realistisia, mikäli liiketoimintojen kehittämisessä rajoitutaan perinteiseen segmenttipohjaiseen ajatteluun. Puutuotealan ei kannata tavoitella brändäytymistä puhtaasti cleantech-toimijaksi. Vastaavasti on lyhytnäköistä, jos profiloidutaan liian tiukasti biotalous-brändin alle.

”Tunnistettujen keihäänkärkituotteiden, -prosessien tai -palveluiden kehittäminen ja markkinointi yhteistyössä cleantech-toimijoiden kanssa voi avata kasvun mahdollisuuksia jopa vailla kilpailua oleville markkinoille. Perinteisen puutuoteteollisuuden uudistuminen ja biotalouden tavoiteltu kasvu edellyttävät teollisuudelta kykyä ja halua reagoida uusiin ajatuksiin, liiketoimintamalleihin ja yhteistyötapoihin. Cleantech-yhteistyö tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden”, toteaa Luken tutkija Henrik Heräjärvi.

Suomessa puutuoteteollisuus on vahvasti profiloitunut biotalouden osaksi, ja integroituminen cleantech-alojen kanssa on ollut vähäistä. Sisällöllistä ristiriitaa biotalous- ja cleantech-konseptien välillä ei ole, koska biotalouden näkökulma on vahvasti raaka-ainepohjainen ja cleantechin prosessipohjainen. Myös työ- ja elinkeinoministeriössä toiminut Metsäalan strateginen ohjelma peräänkuulutti metsäalalle yritysten kasvua tukevaa toimintamallia eli vastaavaa mallia, jota Cleantech Finland toteuttaa cleantech-yritysten kanssa.

Tutkimukseen kerättiin tausta-aineistoa kirjallisuudesta ja internetistä, ja se toteutettiin asiantuntijahaastatteluina ja kyselyinä. Haastatellut asiantuntijat (10 henkeä) edustivat pääosin metsä- ja puualan ulkopuolista osaamista, kun taas kyselyaineiston vastaajat (62 vastausta, vastausprosentti 27,1) edustivat valtaosin metsä- ja puualaa.