Artikkelit Metsä, Yleinen

Pohjoinen vihreä biotalous -tutkimusohjelman uusi ohjelmajohtaja Tuula Packalen uskoo, että tulevaisuuden tärkeimmät tutkimuskysymykset nousevat kolmesta suuresta muutoksesta: ilmastonmuutoksesta, ihmisten tarpeiden ja arvojen muutoksesta sekä digitaalisen transformaation luomasta yhteiskunnallisesta muutoksesta.

Erilaisten ekosysteemipalveluiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja ihmisten niihin kohdistaman vaikutuksen tutkiminen sekä keinot sovittaa ekosysteemipalveluita ihmisen tarpeisiin, ovat metsäntutkimuksen pitkän aikavälin suuria haasteita.

Tuula Packalen ja Lahja-koira.

Tätä mieltä on Luonnonvarakeskuksen Pohjoinen vihreä biotalous-tutkimusohjelman uusi ohjelmajohtaja Tuula Packalen.

Esimerkkinä Packalen nostaa esiin metsien roolin ilmastonmuutoksen hallinnassa. Puulla voidaan korvata fossiilisia poltto- ja raaka-aineita ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta kasvavat metsät toimivat hiilinieluna. Kumpi vaihtoehto on tulevaisuuden kannalta oikea? Vastaus riippuu Packalenin mukaan päätöstilanteesta ja sen systeemirajauksesta. Vastausta varten tarvitaan tutkimuksen tuomaa faktatietoa.

”Jos tutkimustietoa ei ole, keskustelu käydään arvopohjalta ja mielipiteisiin nojautuen.”

Riskienhallinnan tuotteistamiseen mallia sijoitusneuvojilta

Metsien ja biotalouden tulevaisuuteen liittyy myös riskejä ja tietojen epävarmuutta.

”Tässä meillä tutkijoilla olisi opittavaa pankkisektorilta. He ovat osanneet tuotteistaa riskienhallinnan asiakkailleen ymmärrettävään muotoon.”

Packalen jatkaa ajatuskuviota pohtimalla, voisivatko metsäntutkijatkin tarjota tietoa erilaisiin päätöksiin liittyvästä tuotto-riskisuhteesta.

Luken käynnissä olevassa strategiatyössä Packalen haluaa koota kaikki metsätieteet yhteen tutkimustietoon perustuvaa päätöstukea ideoimaan ja rakentamaan.

Tulevaisuuden kolme suurta muutosta

Tulevaisuuden toimintaympäristö nivoutuu Packalenin mukaan kolmen suuren muutoksen ympärille. Näistä kaksi ensimmäistä ovat ilmastonmuutos sekä ihmisten tarpeiden ja arvojen muutos.

”Mitä ekosysteemipalveluita voidaan tuottaa milläkin alueella ja mitä tapahtuu, jos niiden kysyntä muuttuu? Ihmisten tarpeet ja arvot muuttuvat nopeammin kuin metsät tai biotalous. Siksi tarvitaan tietoa metsien ekologisesta ja biotalouden sosio-ekonomisesta resilienssistä eli muutosjoustavuudesta muuttuvassa ilmastossa.”

Kolmas muutos on digitaalisen transformaation mukanaan tuoma iso yhteiskunnallinen muutos. Esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi yleistyessään muuttaa liiketoiminnan ja hallinnon prosessit täydellisesti mutta vielä ei tiedetä, miten ja mihin kaikkiin biotalouden osa-alueisiin muutos heijastuu.

”Luken strategiaprosessissa kartoitetaan myös globaalin toimintaympäristön muutostekijöitä, joihin tutkimusta on suunnattava jatkossa.”

Wassberg-tekniikka tämän talven haaste

Packalenin ura tieteen parissa alkoi jo opiskeluaikana, kun Joensuun yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Pekka Kilkki rekrytoi hänet tutkimusprojektiinsa.

”Ensimmäinen tehtäväni oli ohjelmoida maastomalli leimikon suunnittelua varten. Se oli melkoinen haaste, koska 1980-luvulla valmiita paikkatietojärjestelmiä ei ollut.”

Itseään Packalen kuvailee ihmiseksi, jota uuden oppiminen motivoi. Tämä näkyy työn lisäksi vapaa-ajalla.

”Harrastan puolisoni Petterin kanssa maastohiihtoa. Tänä talvena aion opetella luisteluhiihdon wassberg-tekniikan.”

Kannustimena harjoittelulle on bretonityttö Lahja, joka rakastaa vauhdikkaita lajeja, kuten koirahiihtoa.

Teksti: Maria Latokartano