Artikkelit Ilmasto, Ruoka, Ympäristö

Ruuan ja sen tuotannon ympäristökuormituksesta puhutaan paljon, mutta tietoviidakkoon voi helposti eksyä. Asiantuntijat vastaavat kuluttajien ruuan ympäristövaikutuksista esittämiin kysymyksiin.

Mitä ruokien elinkaariarvioinnissa otetaan huomioon? Voiko sen avulla listata ympäristövaikutuksiltaan parhaat ja huonoimmat vaihtoehdot?

Elinkaariarviointi sopii tuotteiden vertailuun. Siinä otetaan huomioon kaikki tuotannon ja kulutuksen vaiheet ja keskeisimmät niissä syntyvät päästöt ja muut vaikutuksia aiheuttavat tekijät.

Ympäristövaikutukset arvioidaan näiden päästöjen ja muiden tekijöiden perusteella ja ne kohdennetaan tuotteelle, eli myös tuotannon volyymi otetaan huomioon.

Kattava ruuan elinkaariarviointi sisältää alkutuotannon ja sen tuotantopanokset, jalostusvaiheet, ruuanvalmistus- ja kulutusvaiheet, varastoinnit, pakkaukset ja kuljetukset kaikissa vaiheissa ja niiden välillä ja keskeisimpien jätteiden ja jätevesien käsittelyn.

  • Tutkija Merja Saarinen, Luke
Ruokaan liittyvillä valinnoilla voi vaikuttaa muun muassa vesistöjen tilaan. Ravinneviisaaseen arkeen opastavan Kiertääkö hyvä kauttasi -kampanjan kuvitusta.

Onko maatalouden hiilidioksidipäästöjä mahdollista vähentää merkittävästi?

Viljely kuluttaa maaperän hiilivarastoa, ja tästä aiheutuu sekä päästöjä ilmakehään että viljavuuden menetystä.

Kivennäismailla hiilivarastoa voidaan kasvattaa, vaikka viljely jatkuu, toisin kuin turvemailla, joilla ojitus aiheuttaa lopulta koko turvekerroksen menetyksen.

Olennaisin ilmastoteko suomalaisessa maataloudessa olisikin turvepeltojen pinta-alan pienentäminen.

Kivennäismaiden hiilivarasto voi kasvaa, jos maahan tulee enemmän orgaanista ainesta kuin sitä hajoaa.

Maahan tulevan hiilen määrää voidaan kasvattaa esimerkiksi alus- ja kerääjäkasvien avulla, maanparannusaineilla ja monimuotoisilla viljelykierroilla. Suomen oloissa hiilivarastoja ylläpitävät kaikki kasvipeitteetöntä kautta lyhentävät keinot.

  • Tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luke

Mitä ympäristövaikutuksia lihaan liittyy?

Suomessa suurin osa lihan ympäristövaikutuksesta syntyy rehujen tuotannosta. Märehtijöiden (nauta) kohdalla syntyy myös metaania, joka osaltaan aiheuttaa ilmastovaikutusta. Sen merkitys naudanlihan ilmastovaikutukselle on samaa suuruusluokka kuin rehujen.

Soijan käyttö rehuna lisää erityisesti broilerin ympäristövaikutusta, sillä siihen liittyy maankäytön muutoksesta aiheutuvia vaikutuksia.

Sian kohdalla oleellista on, koostuuko rehu muun elintarviketuotannon sivuvirroista vai niin sanotuista neitseellisistä satokasveista.

Nautojen rehu koostuu suurelta osin nurmipohjaisesta säilörehusta, jonka tuotanto saattaa parhaimmillaan esimerkiksi sitoa hiiltä ilmakehästä. Nurmien hiilen sidonnasta ja sen vaikutuksesta naudanlihan ilmastovaikutukseen tarvitaan vielä lisätutkimusta. Nykyisessä tuotantotavassa nautojen rehu sisältää myös viljaa ja rypsiä.

  • Tutkija Merja Saarinen, Luke

Mistä maidon ympäristövaikutukset muodostuvat?

Maidon ympäristövaikutusten syntyyn vaikuttavat kaikki tuotantoketjun vaiheet.

Suurin vaikutus on alkutuotannolla, ja siellä rehujen tuotannolla niin kuin muissakin eläintuotteissa. Nautojen kohdalla lisäkuormitusta tulee märehdinnän metaanipäästöistä.

Nykyisin lehmien maitotuotos on niin suuri, että esimerkiksi ilmastovaikutus maitolitraa kohden on varsin maltillinen, suuruusluokaltaan 1 kilogramma CO2-ekv* (hiilidioksidiekvivalentti). Nykytietämyksen mukaan se on sama suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kaurajuomalla.

Toisaalta maitoketjun kylkiäisenä tulee myös naudanlihaa, jonka ilmastovaikutus nykyisellä tuotantotavalla on paljon suurempi, 20–30 kiloa CO2-ekv per kiloa lihaa. Vesi on hyvä vaihtoehto maidolle esimerkiksi ruokajuomana, mutta suurissa muutoksissa on syytä varmistua tarvittavien ravintoaineiden saannista.

  • Tutkija Merja Saarinen, Luke

Mitä energianlähdettä suomalaisissa kasvihuoneissa käytetään talvella esimerkiksi kurkun ja tomaatin tuotannossa? Kuinka suuri vaikutus energialähteellä on koko hiilijalanjälkeen?

Eteläsuomalainen kasvihuone kerää auringosta suunnilleen sen verran energiaa kuin tarvitaan huoneen pitämiseksi viljelylämpötilassa koko vuoden ajan. Aurinko on siis tärkein energialähde, mutta ongelmana on energian varastointi; kesän energiaa ei osata vielä varastoida talven varalle. Siksi pitää lämmittää öisin ja talvella. Lisäenergialähde on sama vuodenajasta riippumatta.

Tärkein energialähde on sähkö, noin 35 prosenttia. Sitä seuraavat kotimainen puu- ja peltoenergia noin 25 ja turve noin 15 prosenttia. Öljyn osuus on pudonnut noin 10 prosenttiin.

Energia muodostaa merkittävän osan hiilijäljestä: valtaosa viljelmistä yltää jo alle espanjalaisen tomaatin hiilijäljen, kun energiana on hake ja hiilineutraali sähkö, vaikkapa ydinsähkö. Hiilijalanjälki on noin 0,5 CO2 ekv. per kilogramma tomaattia.

  • Toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen, Kauppapuutarhaliitto ry

Jos haluan syömiselläni aiheuttaa mahdollisimman vähän kuormitusta vesistöille, minkälaisia valintoja minun kannattaa tehdä ruokakaupassa?

Vesistön kuormituksen näkökulmasta ehdottomasti hyödyllisintä on suosia luonnonkalojamme, tyypillisesti pikkukaloja kuten muikkua, särkikaloja ja silakkaa. Niiden kalakannat ovat runsaat ja niiden kalastaminen poistaa ravinteita vesistöstä eli niiden kulutus vähentää rehevöitymistä.

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, tutkija Hannele Pulkkinen, tutkija Hanna Hartikainen, Luke

Millaisia ympäristövaikutuksia ruuan tuonnilla on?

Vastoin yleistä luuloa pitkätkään kuljetukset eivät merkittävästi nosta tuontituotteiden ympäristövaikutuksia. Joissakin ruokatuotteissa tuontiruuan ympäristövaikutukset voivat olla jopa pienemmät suotuisampien viljelyolosuhteiden vuoksi.

Keskeisin ero kuitenkin Suomessa tuotettuun ruokaan on se, että tuontiruuan tullessa vesiniukoilta alueilta niiden vesijalanjälki on erityisen suuri.

Lisäksi kun jollain alueella on raivattu metsää maataloustuotannon alta, niin tästä aiheutuvat monimuotoisuusvaikutukset ovat hyvin merkittävät ja yhtä lailla tuotteiden ilmastovaikutukset nousevat tuntuvasti samalla.

Kotimaisten tuotteiden tuotantotapaa ja ympäristövastuullisuutta on usein helpompi arvioida ja seurata kuin tuontituotteiden.

  • Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, tutkija Hannele Pulkkinen, tutkija Hanna Hartikainen, Luke

Mikä on paras tapa pakata vihannekset, leivät, liha ja ostokset ylipäänsä?

Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat lähes aina merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen. Siksi tärkeintä on, että pakkaus suojaa tuotetta mahdollisimman hyvin kaupassa, kuljetusten aikana ja kotitalouksissa, lisäten tuotteen säilyvyyttä.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos pakkaus vähentää ruokahävikkiä, se on ekologinen. Pakkauksen materiaalivalinnoissa on ensiarvoista miettiä, mikä materiaali suojaa tuotetta parhaiten. Biopohjaiset ja -hajoavat ratkaisut ovat hyviä vain silloin, kun ne myös suojaavat tuotetta.

Materiaalien kierrätettävyys on toki myös keskeistä, eli että kuluttajat kierrättävät pakkaukset asianmukaisesti.

  • Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri, tutkija Hannele Pulkkinen, tutkija Hanna Hartikainen, Luke

 

* Kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, CO2-ekv.

Teksti: Luken viestintä
Sivun yläreunan kuva: Niina Pitkänen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 3.12.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

 

Katso myös