Artikkelit Puutarha

teksti: Marjatta Sihvonen

Minkälainen hyppäys uudistaa puutarhatuotannon, mistä suunnasta rynnistää vihannesmaiden onnibussi?

Tutkijoiden ja yritysten yhteisessä Voimakas-hankkeessa ratkotaan puutarha-alan rakennemuutosta ja kehitetään kannattavuutta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kari Jokisen mukaan suomalaisissa kasvihuoneissa on teknologia hallussa. Kurkku- ja tomaattisadot ovat suurempia kuin Espanjassa, yrttituotanto on kasvussa ja salaattia tuotetaan ympärivuotisella valoviljelyllä 85 miljoonaa ruukkua vuodessa.

Voimakas-hankkeessa ratkotaan puutarha-alan rakennemuutosta ja kehitetään kannattavuutta. Voimakas pureutuu esimerkiksi markkinointitapoihin ja energiaratkaisuihin.Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry
Voimakas-hankkeessa ratkotaan puutarha-alan rakennemuutosta ja kehitetään kannattavuutta. Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry

Osaamista on, joten mistä kannattavuus kiikastaa?

”Tuonnin paine on vahva. Meidän on jatkossakin oltava resurssitehokkaita. Kasvihuoneissa on tulevaisuudessa pärjättävä, vaikka energian hinnat kohoavat. Tämä edellyttää suuria investointeja led-valoihin ja lämpöenergian talteenottoon”, Jokinen valottaa.

Hänen mukaansa tuotannon lisäys ei kuitenkaan aina tarkoita kalliita ratkaisuja.

Pienilläkin muutoksilla, kuten marjojen tunneliviljelyllä, viljelijä voi sopeutua muutoksiin.

Markkinointitapojen muutos on Jokisen mukaan tärkeä osa tulevaisuuden puutarhuriutta.

”Kaupan merkitys voi pienentyä, suoramyynti on yksi tapa uudistaa perinteistä alaa. Asiakkaat jopa vaativat lähituotantoa, joten vihannesten ja koristekasvien ympärivuotinen kerrosviljely kaupungeissa todennäköisesti lisääntyy.”

Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry
Voimakas-hanke pureutuu esimerkiksi markkinointitapoihin ja energiaratkaisuihin. Kuva: Kauppapuutarhaliitto ry

Puutarhayrityksissä kannattaa miettiä, haluaisiko kuluttaja muutakin kuin kurkkua”, naurahtaa Turun kauppakorkeakoulun CCR-yksikön tutkimusjohtaja Aki Koponen.

Koposen mukaan esimerkiksi eläviä viherseiniä tuottavan NaturVention-yrityksen tarve tuottaa kasvit ulkomailta kertoo siitä, että ala kaipaa toiminnan kehittämistä.

Puutarhayrittäjät pitäytyvät liiaksi totutuissa toimintamalleissa, eivätkä ole valmiita ottamaan lisää riskejä. Uuteen siirtyminen on vaikeaa, vaikka tulevaisuus vanhoilla urilla näyttäisikin huonolta.

”Jos hinnat laskevat vuosittain halpuuttamisen seurauksena, miksi yrittäjä ei hakisi tuottoa uusilta markkinoilta, jossa tuotto voisi vaihtelusta huolimatta olla nykyistä parempi? Ehkä siksi, että vertailu tulevaisuuden kasvavien markkinoiden ja oman historiatiedon välillä on vaikeaa”, Koponen pohtii.

Voimakas-hankkeessa on tarkoitus saada puutarhat sopeutumaan paremmin vallitsevaan markkinaan.

”Kutsumme tulevaisuustyöpajoihin yrityksiä, jotka rikkovat raja-aitoja, sekä myös perinteisiä tekijöitä. Pohdimme yhdessä liiketoiminnan kehittämisen haasteita. Se on yksi tapa saada dynamiikkaa toimialaan”, tutkijat kertovat.

Joka tapauksessa on tärkeä pölyttää omia näkemyksiä liiketoiminnan rajoitteista ja mahdollisuuksista.

Aki Koponen ei ennusta puutarha-alalle radikaaleja muutoksia. Sen sijaan hän uskoo, että yritykset todennäköisesti eriytyvät nykyisestä keskisuuresta massasta.

”Osa pystyy investoimaan teknologiaan ja tehostamaan tuotantoa nykyisestä, ja ne voivat kasvaa tehdasmaisiksi tuottajiksi. Osa taas tulee lähemmäs asiakkaita”, Kononen sanoo.

”Nämä toimijat tuottavat vihanneksia konteissa lähellä kuluttajia tai löytävät asiakkaalle tärkeän lisäarvon muilla tavoilla. Joka tapauksessa on tärkeä pölyttää omia näkemyksiä liiketoiminnan rajoitteista ja mahdollisuuksista”, hän rohkaisee.

Tulevaisuudenusko versoo

Teksti: Marjatta Sihvonen</p> <p>”Väitän, että puutarhaviljely kasvaa nykyistäkin tärkeämmäksi. Tuotannon rakennetta muuttavat esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitetyt konttiviljelmät, jotka tuottavat salaattia pienessä tilassa lähellä kuluttajia, ja sitten meidän kaltaisemme firmat, jotka tuovat luontoa sisätiloihin.”<br /> Niko Järvinen, NaturVention

”Suomen puutarhatuotannon tulevaisuus on hyvä. Puhtaalle, terveelliselle ruualle on kysyntää. Nykyinen ruokaa ja raaka-aineita arvostava kuluttajatrendi vie siihen suuntaan.”<br /> Aki Koponen, Turun kauppakorkeakoulu</p> <p>”Tuotantoympäristöämme arvostetaan maailmalla. Torjunta-aineita käytetään vähän, eikä jäämäongelmia ole. Siksi vaikkapa mustikkamme kiinnostavat Japanissa. Tunnelikasvatuksessa marjasadot ovat kohtuullisia, mutta kansainvälinen kilpailu on raadollista. Suomessa pitäisi uudelleen aloittaa kotimaisten hedelmien ja marjojen lajikejalostus, joka on päästetty hiipumaan. Erityisesti marjojen käyttö niin kutsuttuina terveystuotteena on kasvava trendi.”<br /> Kari Jokinen, Luonnonvarakeskus

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 4.4.2016.

Katso myös