Artikkelit Metsä

teksti: Erkki Verkasalo, Luke

Tukki on yhä useammin peräisin viljelymetsistä ja harvennuksista. Viljelty puu kasvaa nopeammin kuin luontaisesti uudistunut, mutta laatu on usein huonompi.

Nykyään suurin osa saha- ja vaneriteollisuuden raaka-aineesta on vielä peräisin luontaisesti syntyneistä metsistä.

Suomalainen metsä on kuitenkin muuttunut.

Istutuskuusen sekä kylvö- ja istutusmännyn osuus on kasvamassa 50−60 vuotta sitten aloitetun metsänviljelyn johdosta. Koivutukista saadaan jo merkittävä osa istutusmetsistä.

Viljelty mänty ja kuusi kasvavat nopeammin kuin luontaisesti uudistuva puu, mutta oksaisuus- ja suoruuslaatu on usein huonompaa ja puuaineen tiheys alhaisempi.

Varsinkin istutusmännyssä esiintyy laatuongelmia, ja pohjoisessa enemmän kuin etelässä. Ongelmat ovat selvät metsänviljelyn kahden ensimmäisen vuosikymmenen tutkimustuloksissa.

Ongelmien syinä ovat muun muassa silloiset taimien istutusmenetelmät eli kourukuokkaistutus, maanmuokkauksen puute ja viljelyaineksen valikoimaton alkuperä, eli geneettinen ja maantieteellinen soveltumattomuus.

Tukkilaatu näyttää nuoremmissa, 1980-luvulta lähtien viljellyissä männiköissä ja kuusikoissa paremmalta kuin vanhemmissa viljelymetsissä.

Päätehakkuiden tukin laatua voidaan parantaa tietoisella laatukasvatuksella. Se tarkoittaa taimikon hoitoa ja harvennushakkuita ajallaan. Lisänä voi olla lihotuslannoitusta ja männyllä pystykarsintaa.

Puutuoteteollisuuden toimintaympäristöHyvälaatuisista leimikoista saadaan jatkossakin tukkipuuta, jolla on kysyntää ja hyvä hinta.

Huonolaatuista tukkia käytetään todennäköisesti vähemmän maksukykyisiin tarkoituksiin.

Oleellista on saada oikeanlainen puu oikeaan paikkaan. Puun käyttökohde pitäisi tietää jo metsässä.

Puun laatuerottelua käytetään hakkuukoneissa käytännössä vain hyvälaatuisen tyvitukin erotteluun muusta tukista.

Pölkyt jaotellaan lopputuotteiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaan vasta sahan tai vaneritehtaan portilla. Jaottelu pitäisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pitkälle jo metsässä, kun puuta katkotaan.

Tukin koko ja laatu vaikuttavat olennaisesti hinnoitteluun.

Nykyiset metsänkasvatuksen ohjeet mahdollistavat päätehakkuut jo nuorissa puustoissa.

Varsinkin viljelypuustoja saatetaan ryhtyä hakkaamaan pienikokoisena.

Se vähentää tukin saantoa ja huonontaa laatua. Lisäksi maksukyky alenee saha- ja vaneriteollisuudessa. Tällöin teollisuuden menestysmahdollisuudet kärsivät, ellei tukin hinta jousta alaspäin.

Metsänomistajan kannattaa harkita puunkasvatuksen kiertoaikaa myös tältä kannalta. Hän voi kysyä puun laatuun ja hinnoitteluun liittyvissä pulmissa neuvoa metsänhoitoyhdistyksestä.

Puutuotealan markkinaennusteetnäyttävät tälle vuodelle melko huonoilta, varsinkin kotimaassa. Pidemmällä tähtäimellä puutuotteiden kysyntänäkymät ovat suotuisat.

Tämä johtuu puun imagoeduista, kuten raaka-aineen uusiutumisesta, hiilensidonnasta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä. Puumateriaalilla on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja se on kierrätettävää.

Puun käytön taloudellisuus on kohenemassa tutkimus- ja kehittämistyön myötä. Merkittävää kasvua on näköpiirissä sekä puurakentamisessa että muissa päätuoteryhmissä.

Puusta päästään pitkälle

Teksti: Erkki Verkasalo, Luke</p> <p>Puuta käytetään puutuoteteollisuuden tuotteina puurakentamisessa ja rakennuspuusepäntuotteissa, sisustamisessa ja kalustamisessa, logistiikkateollisuudessa eli kuljetusvälineissä ja pakkauksissa sekä monissa pienemmissä käyttötarkoituksissa.</p> <p>Sivutuotteita käytetään raaka-aineina vielä pääasiassa sellussa ja puulevyissä, enenevästi myös teknokemian tuotteissa ja bioaktiivisissa tuotteissa. Suuria määriä käytetään edelleen erilaisten bioenergiatuotteiden, kuten lämmön, sähkön ja polttonesteiden lähteenä.</p> <p>Viljelypuun ja pienpuun käytön lisääntyessä teollisuus joutuu pohtimaan tuotestrategiaansa<br /> myös raaka-aineen soveltuvuuden perusteella. Hyvästä tukkipuusta kilpaillaan.</p> <p>Puun käyttäjiä ja käyttökohteita on useita. Haasteena on löytää kullekin raaka-aineelle oikea käyttökohde. Tutkimus voi auttaa tässä, mutta päätökset tehdään silti teollisuudessa.

faktalaatikko

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 14.3.2016.

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen / Luke

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katso myös