Lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat ulkoilua jonkin verran vuoden aikana. Suomalainen ulkoilee keskimäärin 2–3 kertaa viikossa. Ulkoilun taustalla on tarve liikkua, halu rentoutua luonnossa ja kokea luonnon läheisyyttä.

Yli puolet suomalaisista harrastaa kävelyä, pyöräilyä, uintia luonnon vesissä, marjastusta ja luonnon katselua. Kaksi viidestä suomalaisesta harrastaa sienestystä, auringonottoa rannalla, pienpuiden keräilyä ja pilkkomista, maastohiihtoa, veneilyä ja kalastusta. Harrastuslajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, minkä vuoksi lajien kirjo on melko runsas.

Lajivalintaan vaikuttaa muun muassa sukupuoli ja ikä. Miehet harrastavat etenkin metsästystä, kalastusta ja metsänhoitoa. Naiset sauvakävelevät, ottavat aurinkoa ja keräävät luonnontuotteita miehiä enemmän.

Maastohiihto on tyypillisesti keski-ikäisten miesten ja naisten harrastus. Keski-ikäiset ja heitä vanhemmat miehet ja naiset harrastavat yhtä innokkaasti marjastusta, sienestystä ja kalastusta.

Asuinpaikalla ei ole suurta merkitystä lajivalintaan. Useimpien ulkoiluharrastusten suosio on samaa tasoa sekä maalla että kaupungissa asuvien keskuudessa. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi mökkeily on melkein yhtä suosittua maaseudulla kuin kaupungeissa.

web_Q4F3616_eo1407_800
Kuva: Erkki Oksanen, Luke

Ulkoilijat voidaan ryhmitellä viiteen ryhmään

Ulkoilijat voidaan ryhmitellä viiteen ryhmään ulkoiluharrastuksen, harrastamisen määrän ja yleisen ulkoiluaktiivisuuden perusteella.

Noin neljännes suomalaisista kuuluu ryhmään, joka korostaa harrastusvalinnoillaan luontoa ja kosketusta luontoon. He – tyypillisesti korkeasti koulutetut vanhemmat naiset – nauttivat luonnon nähtävyyksien katselemisesta ja luonnon tarkkailusta.
Toista ryhmää voi kuvailla maaseutusuuntautuneiksi ulkoilijoiksi. Tähän ryhmään kuuluu tyypillisesti vanhempia miehiä, jotka metsästävät, kalastavat, mökkeilevät ja tekevät luonnon hoitotöitä. Heitä on noin neljännes ulkoilijoista.

Kolmannen ryhmän muodostavat liikunnallista ulkoilua kuten juoksulenkkeilyä, hiihtoa ja pyöräilyä harrastavat nuorehkot miehet. He myös mökkeilevät, metsästävät ja kalastavat. Heitä on ulkoilijoista vajaa neljännes.

Neljännen ryhmän ulkoilijoita yhdistää ulkoilu perheen kanssa. Näitä on noin viidennes ulkoilijoista, ja he ulkoilevat yhdessä lasten kanssa: leikkivät ja lenkkeilevät luonnossa, mökkeilevät ja nauttivat luonnosta.

Noin viidennes kaikista ulkoilijoista on passiivisia ulkoilijoita. Heillä on vähän ulkoiluharrastuksia ja he ulkoilevat harvoin. Heitä on kaikissa ikäryhmissä ja heissä on yhtä lailla miehiä ja naisia.

Suomalaisten ulkoiluharrastusten muutoksia seurataan kymmenen vuoden välein

Luonnonvarakeskus tekee valtakunnallisia luonnon virkistyskäytön inventointeja (LVVI) kymmenen vuoden välein ja niiden avulla selvitetään luonnon virkistyskäytössä tapahtuvia muutoksia.

Ensimmäinen ulkoilututkimus tehtiin 1998–2000 ja toinen 2009–2010. Tulosten vertailu kertoo esimerkiksi, että eläkeikäiset osallistuivat vuonna 2010 useisiin ulkoiluharrastuksiin aktiivisemmin kuin heitä vastaava ikäryhmä kymmenen vuotta aikaisemmin. Seuraavassa inventoinnissa vuonna 2020 nähdään, onko suunta jatkunut samana.

Tutkimuksilla kerätään tietoa suomalaisten luonnossa virkistäytymisestä: Mitä ja miten paljon suomalaiset harrastavat ulkoilua ja muuta virkistäytymistä luontoympäristössä? Lisäksi tutkitaan luonnossa virkistäytymisen hyötyjä ja vaikutuksia sekä toisaalta ympäristön muutosten vaikutuksia virkistyskäytön ja luontomatkailun kysyntään.

Tutkimuksen tuloksia käytetään muun muassa kuntien virkistyspalvelujen ja maankäytön suunnittelussa. Tiedot auttavat myös matkailualalla toimivia yrityksiä palvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa.

Katso myös