Kannuksen tutkimusmetsät sijaitsevat Vaasan ympäristössä ja Keski-Pohjanmaan alueella. Metsissä tutkitaan muun muassa puiden kasvatusta, energiapuun talteenoton seurannaisvaikutuksia, suometsien ravinnetaloutta ja uudistamista sekä rannikkometsien erityispiirteitä.

Kannuksen tutkimusmetsissä kävijä kohtaa geologisesti nuoret Pohjanlahden rannikkometsät, soiden karuuden ja runsauden, jokien väliset vedenjakaja-alueet, hyvien metsätyyppien niukkuuden ja paikoin runsaan kivisyyden.

Tutkimuksen koetoimintaan voi tutustua Mannilan tutkimuspolulla ja energiapuunkorjuun havaintokohteilla. Hyviä käyntikohteita ovat myös Kannuksen lehtorannassa sijaitsevat puulajipuisto ja tervahauta.

Lehtorannan puulajipuisto ja tervahauta

Mukuraharmaaleppä ja Antti W, kuva EHeino-kannus-rajattu
Mukuraharmaaleppä. Kuva: Esa Heino

Ensimmäiset istutukset Lehtorannan puulajipuistoon tehtiin vuonna 1985 ja tämän jälkeen istutuksia on tehty useana eri vuonna. Yleisölle paikka avattiin vuonna 1996.

Lehtorannan puulajipuistossa kasvaa muun muassa sembramänty, kontortamänty, makedonianmänty, engelmanninkuusi, valkokuusi, mustakuusi, serbiankuusi, lännenpihta, siperianpihta, tervaleppä, metsävaahtera, kynäjalava, terijoensalava, suomenpihlaja ja mukuraharmaaleppä.

Lehtoranta sijaitsee Lestijoen rannassa, noin neljä kilometriä Kannuksesta Himangalle päin. Puulajipuiston yhteydessä on tervahauta, jossa poltettiin tervaa kesäkuussa 2000.

Mannilan tutkimuspolku

Kannuksen tutkimusmetsissä on tutkittu hieskoivuun liittyviä aiheita 1980-luvun alkuvuosista lähtien. Vuonna 1988 Kannuksen Mannilaan perustettiin kaksi laaja-alaista hieskoivikoiden kasvatukseen ja uudistamiseen liittyvää havaintokohdetta, jotka soveltuvat muun muassa opetuskäyttöön.

Havaintokohteet kuvaavat hieskoivikoiden uudistamismenetelmiä turvemaalla. Alikasvoksia on vapautettu asteittain tai kerralla metsikön eri kehitysvaiheissa. Myös lannoituksen vaikutus on nähtävissä. Havaintokohteella voi vertailla keinollista uudistamista siihen, miten puusto kasvaa, jos sitä ei käsitellä.

Mannilan tutkimuspolun varrella sijaitsee myös suometsien harvennuskoe. Se kuuluu osana laajaan valtakunnalliseen koesarjaan, jossa tutkitaan suometsien harvennusvoimakkuuden vaikutusta tuotokseen.

Energiapuunkorjuun havaintokohteet

Energiapuun havaintokohteilla esitellään energiapuun korjuumenetelmiä ja niiden vaikutuksia metsän puuntuotoskykyyn. Havaintokohteisiin sisältyy pääasiassa ensiharvennusmetsiä kivennäis- ja turvemailla. Havaintokohteet sijaitsevat pääosin Kannuksen ympäristössä mutta osa kohteista on kauempana Sievissä, Kinnulassa ja Alajärvellä. Havaintokohteilla on opastauluja, joiden materiaali on ladattavissa verkosta.

Luonnonvarakeskuksella on koetoimintaa useissa tutkimusmetsissä eri puolilla Suomea. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja avautuvan kartan vasemmasta palstasta Kannuksen tutkimusalue, näin löydät metsän sijainnin:
https://www.google.com/maps/d/viewer?mid=zazZF8xqk6hc.kkGH8lEGW4jc

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke