Eläinten hyvinvointi laatu- ja markkinointitekijänä korostuu tulevaisuudessa kuluttajien ostopäätöksissä entistä enemmän, ja jatkossa ruokatuotteisiin lisättävä eläinten hyvinvointimerkki auttaa kuluttajia tekemään ostoksia. Kuluttajien valinnat myös ohjaavat tulevaisuuden tuotantotapoja.

Tutkimusprofessori Jarkko Niemi ennustaa, että tuotanto erilaistuu vastaamaan erilaisten kuluttajien tarpeita. Hänen mukaansa hyvinvoivat ja terveet eläimet ovat kuitenkin edellytys sille, että lihantuotantoa voidaan harjoittaa. Myös tuoteturvallisuus on kuluttajalle tärkeää.

PROHEALTH-hankkeessa selvisi, että laatuasiat painavat entistä enemmän tulevaisuuden ostopäätöksissä. Toki toiset katsovat enemmän hintaa, toiset laatua, toiset sekä että”, Niemi sanoo.

Luke on mukana kehittämässä kotimaista eläinten hyvinvointimerkintää yhdessä poikkeuksellisen laajan elintarvikeketjun kumppanijoukon kanssa. ”Hankkeen tarkoituksena on kehittää laatumerkintä, joka takaa tietyn eläinten hyvinvoinnin tason niissä tuotteissa, joille merkki myönnetään”, kertoo Niemi.

Merkinnän tavoitteena on paitsi edistää tuotantoeläinten hyvinvointia kautta tuotantoketjun, myös parantaa kuluttajien valinnan mahdollisuuksia hyvinvointimyönteisen tuotannon tukemisessa. Merkintä auttaisi myös julkisten hankintojen vaatimusten suunnittelua sekä suomalaisten, laadukkaasti ja eettisesti tuotettujen eläinperäisen tuotteiden vientimarkkinointia. ”Varsinkin Aasiassa on laatutietoisia asiakassegmenttejä, joista voi saada hyviä markkinamahdollisuuksia. Heille pitää pystyä todentamaan, että täällä on asiat hyvin.”

Eläinterveys hyvällä tasolla

Eläinterveys on yksi osa hyvinvointia, ja kotimaisessa ruoantuotannossa tuotantoeläimet ovatkin terveitä. ”Muualla maailmassa esiintyy paljon eläintauteja, joita Suomessa ei tavata olenkaan”, Niemi kertoo. Tauteja, kuten porsasyskä, on hävitetty määrätietoisilla toimenpiteillä.

Yksi eläintuotannon, ja ihmisten terveydenhoidon, suurista tulevaisuuden uhkista on antibioottiresistenssi, jonka syntyyn vaikuttaa antibioottien käyttö niin ihmisillä kuin elämilläkin. Eläinten terveyteen satsaamalla, esimerkiksi ennakoivilla tautienhallinnan toimenpiteillä ja hyvillä kasvatusolosuhteilla, voidaan vähentää riskiä antibioottiresistenssiin.

Suomessa on Niemen mukaan viimeisten 10 vuoden aikana puhuttu yhä enemmän eläinten hyvinvoinnin mittareista, ja siitä, miten eläimet voivat.  Yksi esimerkki keskustelusta on sikojen hännäntypistys. Se on EU:ssa kielletty, mutta siitä huolimatta typistystä tehdään. Suomessa tuotanto on järjestetty niin, etteivät siat ala purra toistensa häntiä. ”Ympäristö on vähemmän stressaava.”

Kuluttajat ohjaamassa hyvinvoinnin edistämistä

Niemen mukaan  eläinten hyvinvointia voidaan edistää markkinaehtoisesti niin, että lisäarvotekijöiden tuottamisesta saadaan korvaus. ”Ajattelen, että tulevaisuudessa eläinten hyvinvointi laatu- ja markkinointitekijänä tulee korostumaan entistä enemmän. Osalle kuluttajista sillä on iso merkitys.”

Niemen aiemmissa tutkimuksissa on selvinnyt, että eläinten hyvinvoinnista pidetään vastuullisina kaikkia ruokajärjestelmän osapuolia, mutta erityisesti tuottajien ja elintarvikeyritysten pitäisi huolehtia hyvinvointiasioista.

Eteläisessä Euroopassa kuluttajat ovat valmiimpia maksamaan hyvinvoinnin takeista kuin Euroopan pohjoisosissa. Pohjoisessa hyvinvointia on edistetty melko paljon lainsäädännön ja politiikan kautta, mikä voi osaltaan hidastaa uudentyyppisen, hyvinvoinnilla markkinoitavien tuotteiden jalansijaa.

”Suomessa koko eläintuotanto on pyritty pitämään hyvällä tasolla, eikä tuotanto välttämättä erilaistu paljon.”  Niemi uskoo, että eläinten hyvinvointi tulee jatkossa saamaan yhä enemmän merkitystä. Luonnollisuus, eläinten kohtelu ja turvallisuus ovat ihmisille tärkeitä. Silloin eläinten hyvinvoinnin ja antibioottiresistenssin kaltaiset asiat korostuvat.