Geeniteknologioilla, kuten geenieditoinnilla voidaan reagoida nopeasti ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ruoantuotannolle tuomiin haasteisiin. Niillä voidaan esimerkiksi nopeasti lisätä kasvin tai eläimen taudinkestävyyttä muokkaamalla sen vastustuskykyyn vaikuttavaa geeniä suoraan sen omissa soluissa.

Geeniteknologia mielletään usein geenien siirtelyksi eläimestä toiseen. Uusien teknologioiden joukkoon kuuluu myös geenisiirtoja kevyempiä vaihtoehtoja, kuten geenieditointia tai genomista valintaa. Geenien editointi perustuu geneettisen koodin ymmärtämiseen: olemme erilaisia siksi, että geneettisessä koodissamme on pieniä eroja koodin kirjaimissa, jotka vaikuttavat ominaisuuksien ilmenemiseen yksilötasolla.

”Geenieditointi perustuu siihen, että on löydetty keinoja, joilla voidaan muuttaa yksilön koodin tiettyjä yksittäisiä kirjaimia, joiden vaihtelun vaikutus ominaisuuteen tunnetaan. Geeninsiirroissa taas geenejä siirretään lajeilta toisille, jolloin vierasta materiaalia kiinnittyy muuntelun kohteena olevan yksilön tai lajin perimään”, Luken tutkimusprofessori Johanna Vilkki kertoo.

Geeninsiirroissa ei voida varmaksi sanoa, mihin siirretyt geenipätkät asettuvat ja miten ne muuttavat perimää. Geenieditoinnissa geneettisestä koodista voidaan opas-RNA:n ohjaamana vaihtaa yksi tai kaksi kirjainta, jolloin saadaan vaikkapa korjattua jonkin vian aiheuttava geenimuoto normaaliksi.

”Skottitutkijat ovat kehitelleet geenieditoinnilla viruksille vastustuskykyisiä sikoja.

Nopeita ja hitaita sopeutumiskeinoja

Geenieditoinnilla voidaan taklata nopeasti ilmaston- ja ympäristönmuutoksen ruoantuotannolle tuomia haasteita. Esimerkiksi kasvipuolella editoinnilla voitaisiin tuoda kasveihin ominaisuuksia, joiden avulla ne kestävät paremmin ääriolosuhteita, kuten märkyyttä tai kuivuutta.

Vähän verkkaisemmin geneettiseen perimään voidaan vaikuttaa valintajalostuksella, jossa Luke on maailman kärkitekijöitä. Kymmenille tuhansille eläinten genomin kirjaimille arvioidaan ensin laajaan taustamateriaaliin perustuen kirjainten vaikutus jalostettavaan ominaisuuteen. Laskentamallien avulla voidaan uudesta eläinjoukosta valita ne, joiden kirjainyhdistelmä tuottaa parhaan lopputuloksen tietyn ominaisuuden osalta.

Luonnonvarakeskuksen eläinjalostustutkimuksessa kehitetään valintamenetelmiä, joiden avulla voidaan jalostaa taloudellisesti tärkeiltä ominaisuuksiltaan erinomaisia ja hyvinvoivia eläimiä, joiden ympäristökuormitus on mahdollisimman pieni.

Geenieditointi etsii paikkaansa lainsäädännössä

Valintaan ja geeniteknologioihin liittyy eettisiä ongelmia: onko meillä oikeus puuttua siihen, millaisia eläimiä ja kasveja syntyy. Geenimuokkaukseen liittyy myös kauhukuvia supereläimistä, jotka kasvatetaan nopeasti palvelemaan vain ruoantuotantoa.

”Kun tuotantoeläimistä puhutaan, kaikilla pitäisi olla päämääränä, että eläimet voivat hyvin. Se on kaikkien edun mukaista.”, Vilkki sanoo. Kestävä eläin on Vilkin mukaan paras myös taloudelliselta kannalta.

Euroopassa keskustellaan geenimuuntelu-säädöksistä. Tällä hetkellä EU:n ja Suomen lainsäädäntö tuntee vain tapaukset, joissa geenejä siirretään eliöstä toiseen. Geenieditoinnin asemasta Euroopan lainsäädännössä on keskusteltu useita vuosia, mutta ratkaisevia päätöksiä ei ole saatu aikaan

”Päätös siitä, kuuluuko geenieditointi nykyisten gmo-säädösten alle, ratkaisee paljon.”

Vilkin mukaan luontaista muuntelua matkiva geeniediointi ei ole ruoantuotannon tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, mutta jos halutaan nopeasti reagoida tuotantoympäristön muutoksiin, editoinnilla on puolensa.  ”Geenieditoinnissa on enemmän hyötyä kuin haittoja. Hyödyt saadaan vain, jos editointi otetaan vastuullisesti käyttöön.”