Suomen elintarvikeketjun hygienia, jäljitettävyys ja vastuullisuus ovat maailman kärkiluokkaa. Tulevaisuudessa ruoantuotannon on vastattava muun muassa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Luonnonvarakeskus esittelee kolme ratkaisua, joiden avulla kestävä kotimainen ruoantuotanto voi hyvin tulevaisuudessakin.

Hiilenviljely kuroo maatalouden kestävyyskuilua umpeen

Nykytila: Maatalousmaan hiilivarannot hiipuvat ja satotasot laskevat. Kestävää ruoantuotantoa uhkaa maan kasvukunnon heikentyminen, joka saa aikaan maatalouteen kestävyyskuilun.

Ratkaisu: Viljelykierron huomattava monipuolistaminen nykyisestä kasvattaa maan hiilivarantoja ja nostaa satotasoja, kertoo tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio. Ilmastonmuutos tuo viljelylle omat haasteensa: vaikka jalostus parantaa lajikkeiden sadontuottoa, sato ei realisoidu huonoissa olosuhteissa. Kasvukunnon parantamiseksi tarvitaan lisäksi jatkuvaa kasvipeitteisyyttä, jotta ravinnehuuhtoumia ja maan tiivistymistä voidaan estää. Maan ”hiilenviljelyyn” ja kasvukunnon parantamiseen tarvitaan pikaisesti talkoita erityisesti viljelijöiden arvokkaimmilla ja tuottoisimmilla lohkoilla.

Lue lisää

Hyvinvoivat eläimet ovat lihantuotannon edellytys

Nykytila: Kuluttajista osa ei tiedä, miten ruokaa tuotetaan. Hinta on laatua ja eläinten hyvinvointia tärkeämpi tekijä ruokaostoksilla.

Ratkaisu: Eläinten hyvinvointi laatu- ja markkinointitekijänä korostuu tulevaisuudessa kuluttajien ostopäätöksissä entistä enemmän, ja jatkossa ruokatuotteisiin lisättävä eläinten hyvinvointimerkki auttaa kuluttajia tekemään ostoksia. Tulevaisuudessa kuluttajien valinnat myös ohjaavat vahvasti tuotantotapoja. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi ennustaa, että tuotanto erilaistuu vastaamaan erilaisten kuluttajien tarpeita. Hänen mukaansa eläimen hyvinvointi on kuitenkin edellytys sille, että lihantuotantoa voidaan harjoittaa.

Lue lisää

Geenieditoinnilla voidaan tulevaisuudessa vastata ruoantuotannon haasteisiin

Nykytila: Uusilla genomien muokkausmenetelmillä voidaan reagoida ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, mutta niiden pelätään tuottavan Frankensteinin ruokaa.

Ratkaisu: Geenieditoinnin avulla voidaan esimerkiksi nopeasti lisätä kasvin tai eläimen taudinkestävyyttä muokkaamalla vastustuskykyyn vaikuttavan geenin koodia halutulla tavalla. Editoinnissa kyse on tarkkaan kohdennetuista muutoksista eliön omassa perimässä erotuksena geenimuunteluun, joissa eliöön tuodaan uusia geenejä tai perintöaineista muista lajeista. Tutkimusprofessori Johanna Vilkin mukaan genomitietoon perustuvassa jalostuksessa – oli se sitten valintaa tai editointia – tavoitteena on aina kestävä ja terve kasvi tai eläin: On kaikkien edun mukaista, että kasvit ja eläimet ovat elinvoimaisia.

Lue lisää