Luonnonvarakeskus tutkii kasvi- ja eläinperäisten elintarvikeraaka-aineiden tuotantoa, laatua ja ravintoarvoa sekä bioaktiivisten yhdisteiden pitoisuuksia ja näiden ominaisuuksien säilymistä elintarvikeprosesseissa.

Sekä elintarvikeraaka-aineiden että elintarvikkeiden ominaisuudet ovat muuttuneet huomattavasti samaan aikaan kun suomalaisten ruokavalio on muuttunut. Viimeisten sadan vuoden aikana suomalaisten eliniän odote on kasvanut, mutta samanaikaisesti kuitenkin elintapasairaudet ovat lisääntyneet. Lääketieteen kehittyminen on vaikuttanut myönteisesti elinikään, mutta myös ruoan ja ruokavalion laatu ovat vaikuttaneet. Nykykäsityksen mukaan ihmisen pitää saada ravinnostaan välttämättömien ravintoaineiden lisäksi monenlaisia bioaktiivisia yhdisteitä ja ilmeisesti myös mikrobeja.

Kestävästi tuotettua, terveellistä ravintoa

Bioaktiivisia yhdisteitä ja mikrobeja on aivan tavallisissakin ravintokasveissa ja eläimistä peräisin olevissa elintarvikkeissa. Näyttää kuitenkin siltä, että niiden pitoisuuksiin, samoin kuin välttämättömien ravintoaineiden pitoisuuksiin, voidaan vaikuttaa valitsemalla esimerkiksi tuotantoalue, laji, lajike, rotu, lannoitus, ruokinta, tuotantotapa ja prosessointi sopiviksi. Tuotteita voidaan myös räätälöidä tunnistamalla alkutuotannosta sopivat erät jo tuotantovaiheessa ja ohjaamalla ne tiettyihin prosesseihin, joissa hyödyllisten yhdisteiden säilyminen optimoidaan tai haitallisten yhdisteiden poistaminen tapahtuu tehokkaasti. Hyödyntämällä lisäksi kasvin- ja eläinjalostuksen tietotaitoa voidaan tuottaa eettisesti ja kestävästi terveellistä ravintoa.

Sata vuotta sitten käytettiin suomenlehmän maitoa, useimmiten raakamaitona tai hapatettuna. Nyt valtarotu on tehotuotantoon sopiva, maito pastöroidaan tai iskukuumennetaan jne. Kuva: Yrjö Tuunanen/ Luken arkisto
Sata vuotta sitten käytettiin suomenlehmän maitoa, useimmiten raakamaitona tai hapatettuna. Nyt valtarotu on tehotuotantoon sopiva, maito separoidaan, vakioidaan, homogenoidaan ja pastöroidaan tai iskukuumennetaan ja pakataan, jotta se on turvallista ja sopii kuluttajien ja kauppaketjun vaatimuksiin. Kuva: Yrjö Tuunanen/ Luken arkisto

Luke tutkii ja kehittää elintarvikeraaka-aineita ja -prosesseja

Alkutuotanto, varastointi ja prosessointi vaikuttavat elintarvikkeen ravitsemukselliseen laatuun, aistinvaraiseen laatuun ja turvallisuuteen. Luke voi kehittää elintarvikkeen laatua pellolta pöytään ja jopa tutkia sen terveysvaikutuksia in vitro -menetelmillä ja pienimuotoisilla eläin- ja kliinisillä kokeilla.

Tulevaisuudessa ravitsemusohjaus voi olla yksilöllistä

Tutkimustulosten avulla voidaan optimoida kasvi- ja eläinperäisten elintarvike- ja lääkeraaka-aineiden tuotantoa niin, että saadaan mahdollisimman paljon haluttuja ravintoaineita tai bioaktiivisia yhdisteitä mahdollisimman pienillä ympäristövaikutuksilla. Tietoja hyödynnetään nykyään kasvi- ja eläintuotannossa. Jatkossa hyödyntämismahdollisuuksia liittyvät todennäköisesti myös mikrobien ja hyönteisten tuotantoon, elintarvikkeiden tuotekehitykseen ja ravitsemussuositusten uudistamiseen. Tulevaisuuden visiona on jopa käyttö yksilöllisessä ravitsemusohjauksessa – esimerkiksi millainen maito sopii parhaiten henkilölle, jolla on tietty sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, tai millaiset kasvikset sopivat henkilölle, jolla on heikko immuunijärjestelmä.

Katso myös