Vuoden 2020 sisävesien vesilintulaskentojen tulokset ovat valmistuneet. Neljän tärkeimmän riistasorsalajimme kannat ovat taantuneet viimeisen viiden vuoden aikana – tavilla, haapanalla ja telkällä jo pidemmän aikaa. Myös tämän vuoden laskennat kertovat taantuman jatkuvan. Sinisorsan hyvä poikastuotto kuitenkin virittää odotuksia hyvästä sorsastuskaudesta.

Sinisorsan pesimäkanta (pesivien parien määrä) on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta viimeisen viiden vuoden aikana kanta on taantunut. Laskeva suuntaus jatkui myös tänä vuonna kannan pysyessä kuitenkin pitkän aikavälin (1989–2020) keskiarvon tuntumassa. Poikastuotto (poikaslintujen kokonaismäärä) kasvoi 21 % viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi tämän myötä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolelle.

Tavin pesimäkanta vaihteli voimakkaasti seurantajakson alkupuolella, mutta sittemmin kannanvaihtelu on tasaantunut. Kanta on pitkällä aikavälillä taantunut ja jatkanut laskuaan myös viimeiset viisi vuotta. Poikastuotto oli tänä vuonna samaa luokkaa kuin viime vuonna ja pysyi noin 25 % pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.

Telkän pesimäkanta pysyi pitkään suhteellisen vakaana. Vuoden 2012 jälkeen se kuitenkin kääntyi laskuun, minkä johdosta lajin kanta on taantunut pitkällä aikavälillä. Kuluvan pesimäkauden parimäärä on noin 20 % seurantajakson keskiarvoa pienempi. Poikastuotto kasvoi 23 % viime vuodesta.

Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti pitkällä aikavälillä. Pesimäkantaindeksi oli tänä vuonna koko seurantajakson alhaisin, vain 50 % pitkän aikavälin keskiarvosta. Myös poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä. Haapana on vuoden 2019 uhanalaisuusarvioissa luokiteltu vaarantuneeksi.

Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit. Indeksit on skaalattu molempien aineistojen osalta siten, että 100 % kuvaa jakson 1989-2020 keskiarvoa. Indeksin ympärillä oleva värillinen alue on 95 % luottamusväli, joka kuvaa aineistossa esiintyvästä hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta indeksin arvossa.

Muiden lajien pesimäkantojen kehityksen näet alla olevista linkeistä avautuvista kuvista. Pesivän parimäärän indeksissä vuosi 1989 saa arvon 100, johon muita vuosia voi verrata. Indeksi on laskettu TRIM-tilasto-ohjelmalla.

Laskennat tehdään vapaaehtoisvoimin

Pesimäkantoja koskevat tiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien ja poikastuottoa vuodesta 1989 lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Vuoden 2020 pariaineistot ovat 1 940 kohteelta ja poikueaineistot 813 kohteelta. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat.

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Kiitämme kaikkia laskentoihin osallistuneita mittavasta työstä vesilintuseurannan hyväksi.

Yläreunan kuva: Aleksi Lehikoinen, Luomus