Tärkeimpien riistasorsien kannat ovat pysyneet vuonna 2017 edellisvuoden tasolla. Kolea ja sateinen kesä heikensi poikastuottoa.

Vuoden 2016 parimääriin verrattuna haapana runsastui vuonna 2017 18, tukkasotka 62 ja isokoskelo 14 prosenttia. Tavi ja punasotka taantuivat 15 prosenttia. Telkän ja nokikanan parimäärät vähenivät noin 7 prosenttia. Sinisorsan lukemat pysyivät vuoden 2016 tasolla, ja kasvua oli 3 prosenttia.

Tukkasotka on taantunut voimakkaasti 1990-luvulta lähtien, vaikka lajin tilanne paranikin hieman. Huolestuttavin tilanne on edelleen taantuvilla punasotkalla ja nokikanalla, joiden kannat ovat nykyään hyvin alhaiset.


Taulukko 1. Vesilintujen kannanmuutos prosentteina 2016–2017 ja havaittujen parien lukumäärät vuonna 2017.

Yleissorsistamme haapanan määrät ovat vähentyneet pitkään, ja kanta on nyt noin puolet 1990-luvun tasosta. Myös telkkäkannat ovat taantuneet, ja nykyinen parimäärä on noin 30 prosenttia pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Sen sijaan tärkein riistasorsamme sinisorsa on runsastunut vähitellen jo 1980-luvun lopulta lähtien: kanta on nyt noin 65 prosenttia suurempi kuin ennen.

Kokonaisuudessaan kalansyöjien, kuten koskeloiden, kannat eivät ole taantuneet pitkällä aikavälillä. Sen sijaan pohjaeläimiä ja uposkasveja ravintonaan käyttävien sorsien kannat ovat taantuneet yleisesti. Taantumiset ovat koskettaneet erityisesti rehevillä vesillä pesiviä sorsia. Liikarehevöitymisen takia taantuneiden lajien ravinnonsaanti on vaikeutunut.

 

Poikastuotto pieneni maltillisesti

Eräiden vesilintujen parimäärien muutos 1986–2017. Pystyakselin luvut ilmaisevat kokonaisparimäärän kaikilla laskentapisteillä (luku ei kuvaa esim. Suomen kokonaiskantaa). Lajinimen perässä oleva luku ilmaisee niiden pisteiden lukumäärän, joilla on todettu vähintään yksi pesimäpari vähintään yhtenä laskentavuonna.

Vuoden 2017 poikuelaskennoissa pesimätulos notkahti aavistuksen viime vuodesta. Runsaimmista sorsistamme sinisorsan poikastuotto tippui 6, tavin 5 ja telkän 22 prosenttia. Haapanan poikasia tavattiin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Havaittuun poikastuoton notkahdukseen on todennäköisesti ollut syynä kolea ja sateinen kesä, joka on lisännyt poikasten kuolleisuutta etenkin kesän kylmimmässä vaiheessa kuoriutuneiden poikasten joukossa. Haapana aloittaa pesintänsä hieman edellä mainittuja sorsia myöhemmin, ja siten poikaset ovat kuoriutuneet alkukesän tuhoisimman kylmyysjakson jälkeen.

Sisävesillä pesivien vesilintujen kantoja koskevat tiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Aineiston keräävät metsästäjät ja lintuharrastajat.

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

 

Yläreunan kuva: Veli-Matti Väänänen