Sisävesien ja merenlahtien pesiviä vesilintuja on laskettu vakioiduin menetelmin vuodesta 1986 lähtien. Vesilintuseuranta toteutetaan yhteistyönä, jossa Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi metsästäjien laskentoja ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus lintuharrastajien laskentoja.

Seurantojen tuloksia käytetään esimerkiksi lajien uhanalaisarvioinneissa, riistalintujen metsästyksen säätelyssä ja yleisesti vesiympäristöjen tilan indikaattorina. Vesilintuseurannan tulokset ovat olleet tärkeässä roolissa, kun on tarvittu tutkittua tietoa kertomaan päättäjille lintuvesien huonosta tilasta ja vesilintujen ahdingosta.

Rehevöityminen uhkaa vesilintuja

Yleisesti ottaen rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet reilussa 20 vuodessa. Karuilla ja niukkaravinteisilla vesistöillä vesilintujen kannat ovat säilyneet vakaampina.

Kosteikoilla yleisimpien vesilintujen, kuten haapanan ja tukkasotkan ongelmat johtuvat etenkin maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä, jotka ovat aiheuttaneet vesistöjen liikarehevöitymistä. Rehevöitymisen seurauksena vesilintujen suosimat rantaniityt ja luhdat kasvavat umpeen, mikä vähentää vesilintujen ruokailumahdollisuuksia. Lisäksi rehevöityminen aiheuttaa veden samentumista ja särkikalakantojen kasvua. Nämä tekijät yhdessä johtavat muun muassa ravintokilpailuun, joka pienentää vesilintujen tärkeimpien ravintokohteiden, uposkasvien ja pohjaeläinten määrää.

Vesilintukantojen tilan parantamiseksi tulisi vähentää ravinteiden valumista kosteikkoihin sekä tehdä kosteikoilla vesilintujen elinolosuhteita parantavia hoitotoimia, kuten laidunnusta, vesikasvien poistoa ja särkikalojen tehopyyntiä.

Kannan koon lisäksi tutkitaan paljon muutakin

Luomuksen kanssa tuotetun vesilintukantojen tilan arvioinnin lisäksi Luke tutkii ympäristössä tapahtuvien muutosten kuten elinympäristöjen tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen, metsästyksen ja peto-saalissuhteiden vaikutusta vesilintuihin. Vesilintujen avulla tutkitaan myös vesiluonnon monimuotoisuudessa tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia ja niiden syitä.

Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Tiivis ja havainnollinen info laskennasta löytyy Vesilintu- ja poikuelaskennoilla tietoa vesilintukannoista -tietokortista.

Yläreunan kuva: Veli-Matti Väänänen