Ennusteen mukaan (Kuva 1) susikanta on marraskuussa 2018 noin 50 prosenttia suurempi kuin se oli tämän vuoden maaliskuussa. Susikannan koossa tapahtunut muuutos johtuu pääasiassa keväällä syntyneistä pennuista ja vastaa suunnilleen vuodenkierron mukaista susikannan koon vaihtelua. Pennut muodostavat noin puolet marraskuisesta populaatiosta.

Kuolleisuuden vuoksi susien määrä vähenee maaliskuun jälkeen, mutta pentujen syntyminen nostaa yksilömäärän vuotuiseen huippuunsa toukokuun aikana. Keskimäärin yli 80 prosenttia maaliskuisista pareista ja laumoista saa pennut. Pentuja syntyy keskimäärin viisi.

Lumettomana aikana susien kuolleisuus on vähäistä, joten marraskuulle tultaessa kokonaismäärä ei ole vielä paljoa muuttunut alkukesän huippulukemista. Marraskuun 11. päivän ennusteessa susien lukumäärä on 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 228–311. Kannan koko on tällä välillä 90 prosentin todennäköisyydellä. Viiden prosentin todennäköisyydellä susia olisi enemmän kuin 311. Vastaavasti susien lukumäärä on ennusteen mukaan alle 228 viiden prosentin todennäköisyydellä.

Kuva 1. Susikannan odotettu muutos maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Vasempaan kuvaan on piirretty tuhat ennustemallin tuottamaa vaihtoehtoista kehityskulkua. Todennäköisimmät vaihtoehdot näkyvät tummempana värisävynä. Oikeassa kuvassa on todennäköisyysjakauma, joka kuvaa ennusteen tarkkuutta koko susikannan osalta. Ennusteen mukaan 11.11. 2018 susikanta on 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 228-311. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Tiedote- susiennuste-kuva_1

Kuten muissakin lumisissa maissa, myös Suomessa susien kuolevuus on suurimmillaan talvella. Lumiseksi ajaksi ennustemallissa on oletettu joulu-huhtikuu, joten ennusteessa populaatio kääntyy jyrkempään laskuun joulukuussa. Susipopulaatiomme aiemman vaihtelun perusteella kanta voi vuodessa kasvaa tai vähentyä useammalla kymmenellä prosentilla. Tämä tieto heijastuu myös vuoden 2019 huhtikuun alkua koskevaan ennusteeseen.

Laumojen ja parien määrät heilahtavat keväällä

Huhti-toukokuussa suurin osa edellisvuoden pennuista lähtee synnyinlaumastaan. Tämä näkyy laumoissa olevien pentujen määrän jyrkkänä putoamisena ennen uusien pentujen syntymistä sekä laumojen ulkopuolella liikkuvien (”vaeltavien”) susien määrän lisääntymisenä keskikesään saakka.

Vaeltavat sudet liikkuvat enimmäkseen laumojen ja parien valtaamien reviirien ulkopuolella ja etsivät lisääntymiskumppania. Kun sopiva kumppani löytyy, pari valtaa reviirin ja jää puolustamaan sitä.

Huhtikuussa parien määrä kasvaa (kuva 2) kahdesta syystä. Kun maaliskuisen lauman kaikki pennut ovat lähteneet, lauma luokitellaan pariksi. Toisaalta vasta laumansa jättäneet vaeltajat saattavat muodostaa parin jo huhtikuussa. Nämä nuorten yksilöiden muodostamat parit eivät kuitenkaan saa pentuja samana keväänä.

Kuva 2. Laumojen ja parien lukumäärän odotettu muutos maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Laumojen määrä on pienimmillään huhtikuun lopulla ja suurimmillaan kesäkuun alussa. Saat kuvan isompana klikkaamalla sitä.

tiedote- susiennuste-kuva_2

Toukokuussa pentujen syntyessä laumojen määrä kasvaa, kun jo maaliskuussa yhdessä olleet parit saavat pentuja. Kun parit näin muuttuvat laumoiksi, parien määrä tipahtaa nopeasti toukokuun aikana.

Syksyä kohti parien määrä vähitellen taas lisääntyy, kun vaeltajat muodostavat uusia pareja. Samalla parien ja laumojen valtaamien reviirien kokonaismäärä kasvaa.

Talven korkea kuolleisuus aiheuttaa sen, että sekä parien että laumojen määrä kääntyy jyrkempään laskuun. Maaliskuussa pennut taas vähitellen irtaantuvat synnyinlaumoistaan, jolloin laumojen määrä nopeasti vähenee, ja parien määrä vastaavasti kasvaa.

Kannan odotetaan vahvistuvan lännessä

Mallin mukaan susikanta on marraskuussa keskittynyt maaliskuisten laumojen ja parien reviireille (Kuva 2 kaikki sudet, laumat ja parit), sillä suurin osa kannasta muodostuu reviirejä hallitsevista aikuisista ja näiden mukana liikkuvista pennuista (Kuva 1).

Vaeltavia susia ennustetaan olevan marraskuussa liikkeellä parisenkymmentä (Kuva 1). Nämä yksilöt liikkuvat laajalla alueella, ja saattavat esiintyä missä tahansa. Todennäköisyys vaeltavien susien esiintymiselle on kuitenkin hieman suurempi lännessä ja olemassa olevien reviirikeskittymien läheisyydessä (Kuva 3).

Maaliskuun jälkeen ennustetaan muodostuneen 10–20 uutta paria. Näistä suurimman osan odotetaan syntyneen länteen alueille, joissa on vielä tilaa reviireille, ja joissa vaeltavat sudet todennäköisimmin kohtaavat toisensa (Kuva 3).

Kuva 3. Susikannan ennustettu alueellinen jakautuminen 11.11.2018. Tummempi värisävy kuvaa suurempaa esiintymistodennäköisyyttä. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Miten susikanta kehittyy 1.4.2018 jälkeen, katso Susiennuste 2018_tuloskooste

Yläreunan valokuva: Seppo Ronkainen