Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama kanta-arvio perustuu laadukkaaseen ja suureen tietoaineistoon sekä tieteelliseen laskentamenetelmään. Kesäkuussa annettava kanta-arvio vastaa maaliskuun tilannetta.
Kanta-arvion tietoaineistoina käytetään Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjattuja susihavaintoja, pannoitettujen susien satelliittiseurantaa, dna-näytteitä, tunnettua kuolleisuutta ja Luken tekemää maastotyötä. Kanta-arviossa hyödynnetään myös tutkimustietoa suden biologiasta ja liikkumisesta.
Tassu-tietojärjestelmä on suden kanta-arvion tärkein tietolähde. Se auttaa myös dna-näytekeräysten kohdentamisessa alueille, joissa laumojen reviireihin tarvitaan lisätarkennuksia. Tassuun kirjattavat havainnot ilmoitetaan suurpetoyhdyshenkilöille, jotka tarvittaessa tarkastavat ne ja kirjaavat Tassu-järjestelmään. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat Suomen Riistakeskuksen kouluttamia asiantuntijoita.
Dna-menetelmän käyttöä on lisätty ja lisätään kannanarvioinnin apuna. Dna:n avulla voidaan tunnistaa susiyksilöt. Se mahdollistaa entistä paremmin reviirien tunnistamisen, vaeltavien nuorten susien seurannan ja sukulaisuussuhteiden määrittämisen. Dna-määritykset tehdään pääasiassa ulostenäytteistä, ja niiden analysoinnista vastaa Turun yliopiston Evoluutiobiologian sovelluskeskus.
Arvioinnissa käytetään apuna myös pannoitettujen susien seurantatietoja. Pantaseurannalla saadaan tietoa muun muassa susien liikkumisesta ja reviireistä. Riistahavainnot.fi-palvelussa voi tarkastella pantasusien liikkumisalueita elokuusta helmikuun loppuun. Suden lisääntymisajan palvelu on suljettu.
Yläreunan kuva: Ville Heikkinen/ Vastavalo.fi