Susikannan ja sen rakenteen muutoksia kuvaavaan ennusteeseen on päädytty tietokonesimulaatiolla, joka kuvaa laumojen ja yksittäisten susien liikkeitä, parien lisääntymismenestystä ja kuolevuuden vaihtelua maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Mallin avulla on tuotettu tuhat mahdollista susikannan kehityskulkua, joiden välinen vaihtelu kuvaa ennustamiseen liittyvää epävarmuutta.

Ennuste lähtee liikkeelle maaliskuun tilannetta koskevasta kanta-arviosta. Parit ja laumat sijoitetaan ensin arvion mukaisille reviireille. Parin reviirille sijoitetaan tietysti vain uros ja naaras. Laumaan sijoitetaan uros ja naaras sekä arvion mukainen määrä pentuja. Jos pentujen määrä oli kanta-arviossa epävarma, arvotaan pentujen määrä arviossa esitetystä haarukasta. Jokaiselle pennulle arvotaan sukupuoli. Laumojen ulkopuoliset yksilöt sijoitetaan satunnaisille lähtöpaikoille ympäri maata. Myös Venäjän Karjalaan arvotaan vaeltavia susia, jotka saattavat simulaatiossa myöhemmin päätyä Suomen puolelle.

Huhtikuun ensimmäisestä päivästä lähtien jokaisen yksilön elämää kuvataan päivä kerrallaan. Satunnaislukugeneraattori arpoo kunkin yksilön kohtalon: selviääkö susi seuraavaan päivään ja muuttuuko sen asema laumassa? Syntyykö parille pentuja? Mihin susi liikkuu päivän aikana? Generaattori on kuin painotettu noppa. Nopan painotus on määritelty suden elämästä kertyneen tutkimustiedon perusteella.

Pantasudet muodostavat kuitenkin poikkeuksen. Niiden sijaintia ja kohtaloa ei tarvitse arpoa niinä päivinä, joilta sijaintitieto on saatu. Myös pannoitettujen naaraiden pentujen lukumäärä on voitu käsitellä tunnettuna asiana. Pantasusiaineisto on huomioitu ennusteessa 25.9. saakka.

Ennuste syntyy, kun vuoden mittaisia kehityskulkuja arvotaan suuri määrä. Tietyn ajanhetken tilannetta kuvataan todennäköisyysjakaumalla, joka syntyy kokoamalla yhteen kaikki arvotut vaihtoehdot (Kuva 1). Todennäköisyysjakaumasta voidaan sitten laskea esimerkiksi jo aiemmin mainittu todennäköisyysväli.

Kuva 1. Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempana.

Ennusteen osuvuus ja arvion tarkentuminen takautuvasti

Ennustemallin osuvuutta voidaan tutkia vertaamalla ennustettua kannan tilaa toteutuneeseen kanta-arvioon (Kuva 2). Kun toteutunut kanta-arvio saadaan selville, mallilla tuotettua ennustetta voidaan käyttää myös tarkentamaan arviota siitä, kuinka kanta vaihdellut kahden kanta-arvion välissä. Tämä tapahtuu yksinkertaisesti poistamalla sellaiset ennustetut kehityskulut, jotka eivät osuneet toteutuneen kanta-arvion haarukkaan.

Esimerkiksi vuoden 2017 kanta-arvion perusteella ennustettiin, että vuoden 2017 marraskuussa susien kokonaismäärän on 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 193–277. Kun vuoden 2017 ennusteesta jätetään jäljelle vain sellaiset vaihtoehdot, jotka osuivat vuoden 2018 kanta-arvioon, tarkentuu vuoden 2017 marraskuun arvio takautuvasti välille 213–273 (Kuva 2).

Kuva 2. Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi.

Yläreunan valokuva: Seppo Ronkainen