Uusimman susikanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuun 2017 alussa 150–180 sutta. Susikanta on vahvin Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa.

Kokonaan tai pääasiallisesti Suomen puolella liikkuvia susilaumoja oli yhteensä 14. Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan molemmin puolin liikkuvia laumoja oli puolestaan seitsemän. Lisäksi susiparien asuttamia reviirejä arvioitiin olevan yhteensä 18, joista kolme sijoittuu itärajan molemmille puolille.

Ensimmäistä kertaa kanta-arvion yhteydessä julkaistaan myös arvion pohjana olevat reviirikohtaiset tiedot laumoista ja susipareista (kanta-arvion liite).

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Susikannassa muutoksia koko 2000-luvun

Vuosituhannen alussa susikanta oli noin 100 yksilöä. Sen jälkeen kanta kasvoi hiljalleen ja oli suurimmillaan yli 250 yksilöä vuonna 2006. Tämän jälkeen kanta on hiipunut vuoteen 2013 asti, kääntynyt sen jälkeen nousuun, ja uusimman arvion mukaan suunta on jälleen laskeva.  Muutoksia susikannassa on tapahtunut myös alueellisesti, sudet ovat levittäytyneet itäisestä Suomesta länteen.

Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luken vuosittain antamiin susikanta-arvioihin. Kuvassa esitetään vuoden 2015 osalta *kanta ennen kannanhoidollista metsästystä ja vuoden 2016 osalta **kanta kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+
  • LinkedIn
Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luken vuosittain antamiin susikanta-arvioihin. Kuvassa esitetään vuoden 2015 osalta *kanta ennen kannanhoidollista metsästystä ja vuoden 2016 osalta **kanta kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.

Tutkimus luo perustan susikannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain alkuvuodesta kanta-arvion susien määrästä. Ennen varsianista kanta-arviota voidaan tuottaa tarvittaessa väliraportteja laumojen lukumäärästä ja niissä asuvien susien yksilömäärästä. Loppuvuodesta maa on sula ja havaintoja susista kertyy vähäisesti, mikä hankaloittaa laumojen määrän arviointia. Alkuvuodesta annettava arvio on siten tarkempi, koska se perustuu lumipeitteen aikana tehtäviin havaintoihin kuluvan talven ajalta. Luonnonvarakeskus selvittää myös susikannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Suden elintapojen kuten ravinnon, liikkumisen ja elinympäristöjen lisäksi tärkeä tutkimuskohde on suden ja ihmisen rinnakkaiselo.

Tutkimustulokset luovat perustan susikannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä suden  metsästyksestä ja suojelusta. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät susikannan seurantaa. Luke tuottaa tietoa susista myös Suomen eläinten uhanalaisuuden arviointia varten.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Susiasiat hoituvat yhteisvoimin

Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa.

  • Suomen riistakeskuksen kouluttamat petoyhdyshenkilöt kirjaavat omat ja kansalaisten tarkastetut susihavainnot Tassu-järjestelmään. Tassun havainnot ovat perusta, jolta Luonnonvarakeskus (Luke) lähtee työstämään kanta-arviota.
  • Luken kanta-arvio kertoo Suomessa tavattujen susien määrän ja maantieteellisen jakautumisen.
  • Maa- ja metsätalousministeriö tekee susikannan hoitosuunnitelmaa koskevat päätökset ja päättää mahdollisen metsästyksen sallimisesta. Luken tuottama kanta-arvio on yksi päätöksenteon työkaluista. Ministeriö huomioi toimissaan myös Euroopan unionin luontodirektiivin, jossa säädellään muun muassa suden suojelua.
  • Riistakeskus vastaa hoitosuunnitelman toteutuksesta ja myöntää hakemusten pohjalta tarvittaessa poikkeusluvat metsästykseen.
  • Metsähallitus ja poliisi huolehtivat, että metsästys tapahtuu säännöksien mukaan. Poliisi voi myös antaa määräyksen esimerkiksi pihapiirissä toistuvasti liikkuvan ja turvallisuutta vaarantavan suden kaatamiseen. Kaadetusta sudesta tehdään ilmoitus Suomen riistakeskukseen, ja metsästetyt sudet toimitetaan Lukeen tutkittaviksi.
  • Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitetaan tautitapaukset ja muutoin, kuten liikenteessä kuolleet sudet.

Yläreunan kuva: Ville Heikkinen/ Vastavalo.fi

Katso myös