Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain arvion susien määrästä. Kanta-arvio pohjautuu tieteelliseen menetelmään, ja se julkaistaan kesäkuun alkupuolella. Lukessa tehdään myös monipuolista ja monitieteistä susitutkimusta: selvitetään susikannan ikä- ja sukupuolirakennetta, geneettistä rakennetta, elintapoja sekä suden ja ihmisen rinnakkaiseloa.

Kanta-arvio ja tutkimustulokset luovat perustan susikannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä suden  metsästyksestä ja suojelusta. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät susikannan seurantaa. Luke tuottaa tietoa susista myös Suomen eläinten uhanalaisuuden arviointia varten.

Susikannassa muutoksia koko 2000-luvun

Vuosituhannen alussa susikanta oli noin 100 yksilöä. Sen jälkeen kanta kasvoi hiljalleen ja oli suurimmillaan yli 250 yksilöä vuonna 2006. Tämän jälkeen kanta on hiipunut vuoteen 2013 asti, kääntynyt sen jälkeen nousuun, ja uusimman arvion mukaan suunta on jälleen laskeva. Muutoksia susikannassa on tapahtunut myös alueellisesti, sudet ovat levittäytyneet itäisestä Suomesta länteen.

Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luken vuosittain antamiin susikanta-arvioihin. Kuvassa esitetään vuoden 2015 osalta *kanta ennen kannanhoidollista metsästystä ja vuoden 2016 osalta **kanta kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.
Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien, lähde: Luken kanta-arviot.

Susiasiat hoituvat yhteisvoimin

Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa (klikkaamalla alla olevaa kuvaa saat sen suurempana):

 

  • Suomen riistakeskuksen kouluttamat petoyhdyshenkilöt kirjaavat omat ja kansalaisten tarkastetut susihavainnot Tassu-järjestelmään. Tassun havainnot ovat perusta, jolta Luonnonvarakeskus (Luke) lähtee työstämään kanta-arviota.
  • Luken kanta-arvio kertoo Suomessa tavattujen susien määrän ja maantieteellisen jakautumisen.
  • Maa- ja metsätalousministeriö tekee susikannan hoitosuunnitelmaa koskevat päätökset ja päättää mahdollisen metsästyksen sallimisesta. Luken tuottama kanta-arvio on yksi päätöksenteon työkaluista. Ministeriö huomioi toimissaan myös Euroopan unionin luontodirektiivin, jossa säädellään muun muassa suden suojelua.
  • Riistakeskus vastaa hoitosuunnitelman toteutuksesta ja myöntää hakemusten pohjalta tarvittaessa poikkeusluvat metsästykseen.
  • Metsähallitus ja poliisi huolehtivat, että metsästys tapahtuu säännöksien mukaan. Poliisi voi myös antaa määräyksen esimerkiksi pihapiirissä toistuvasti liikkuvan ja turvallisuutta vaarantavan suden kaatamiseen. Kaadetusta sudesta tehdään ilmoitus Suomen riistakeskukseen, ja metsästetyt sudet toimitetaan Lukeen tutkittaviksi.
  • Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitetaan tautitapaukset ja muutoin, kuten liikenteessä kuolleet sudet.

Yläreunan kuva: Ville Heikkinen/ Vastavalo.fi

Katso myös