Luken arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2016 helmikuun lopussa 200–235 sutta. Kanta-arviossa on otettu huomioon kannanhoidollisen metsästyksen saalis ja tieto muutoin kuolleista susista.

Susikannassa arvioidaan olevan 37–39 laumaa ja lisäksi 16 paria. Noin 15 prosenttia kannasta on yksinään liikkuvia susia. Laumoista 26–27 ja pareista 14 liikkuu Suomen rajojen sisäpuolella. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella arvioidaan olevan 105–120 sutta, läntisellä kannanhoitoalueella 90–105 ja poronhoitoalueella 5–10. Vuonna 2015 tammikuussa ennen kannanhoidollista metsästystä Luke arvioi susikannan kooksi 220–245 sutta.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Susikannassa muutoksia koko 2000-luvun

Vuosituhannen alussa susikanta oli noin 100 yksilöä. Sen jälkeen kanta kasvoi hiljalleen ja oli suurimmillaan yli 250 yksilöä vuonna 2006. Tämän jälkeen kanta on hiipunut vuoteen 2013 asti, mutta kääntynyt sen jälkeen jälleen nousuun.  Muutoksia susikannassa on tapahtunut myös alueellisesti, sudet ovat levittäytyneet itäisestä Suomesta länteen.

Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luken vuosittain antamiin susikanta-arvioihin. Kuvassa esitetään vuoden 2015 osalta *kanta ennen kannanhoidollista metsästystä ja vuoden 2016 osalta **kanta kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+
  • LinkedIn
Suomen susikannan koko vuodesta 2006 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luken vuosittain antamiin susikanta-arvioihin. Kuvassa esitetään vuoden 2015 osalta *kanta ennen kannanhoidollista metsästystä ja vuoden 2016 osalta **kanta kannanhoidollisen metsästyksen jälkeen.

Susi- ja rajalaumat sekä susiparit tammi-helmikuussa 2016. Vihreät symbolit viittaavat tunnettuihin laumoihin, harmaat rajalaumoihin ja keltaiset pareihin. Symbolin keskellä on lauman yksilömääräarvio.
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+
  • LinkedIn
Susi- ja rajalaumat sekä susiparit tammi-helmikuussa 2016. Vihreät symbolit viittaavat tunnettuihin laumoihin, harmaat rajalaumoihin ja keltaiset pareihin. Symbolin keskellä on lauman yksilömääräarvio.

Suden metsästysaikainen ja muu tunnettu kuolleisuus 1.8.2015–29.2.2016. Tunnetut susireviirit on merkitty karttaan vaalean vihreällä ja rajalaumat harmaalla symbolilla.
  • Facebook
  • Twitter
  • Google+
  • LinkedIn
Suden metsästysaikainen ja muu tunnettu kuolleisuus 1.8.2015–29.2.2016. Tunnetut susireviirit on merkitty karttaan vaalean vihreällä ja rajalaumat harmaalla symbolilla.

Tutkimus luo perustan susikannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain alkuvuodesta kanta-arvion susien määrästä. Ennen varsianista kanta-arviota voidaan tuottaa tarvittaessa väliraportteja laumojen lukumäärästä ja niissä asuvien susien yksilömäärästä. Loppuvuodesta maa on sula ja havaintoja susista kertyy vähäisesti, mikä hankaloittaa laumojen määrän arviointia. Alkuvuodesta annettava arvio on siten tarkempi, koska se perustuu lumipeitteen aikana tehtäviin havaintoihin kuluvan talven ajalta. Luonnonvarakeskus selvittää myös susikannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Suden elintapojen kuten ravinnon, liikkumisen ja elinympäristöjen lisäksi tärkeä tutkimuskohde on suden ja ihmisen rinnakkaiselo.

Tutkimustulokset luovat perustan susikannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä suden  metsästyksestä ja suojelusta. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät susikannan seurantaa. Luke tuottaa tietoa susista myös Suomen eläinten uhanalaisuuden arviointia varten.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Ville Heikkinen/ Vastavalo.fi

Katso myös