Riistanhoitomaksun eli niin sanotun metsästyskortin maksaa vuosittain noin 300 000 metsästäjää. Heistä metsällä käy runsas 200 000 metsästäjää, ja liki sama määrä osallistuu riistanhoitoon.

Riistanhoitomaksun maksaneiden määrä on pysynyt viimeiset 25 vuotta suurin piirtein samana. Metsällä käyneiden henkilöiden määrä on kuitenkin viime vuosina ollut laskusuunnassa.

Metsästys on miesvaltainen harrastus. Naisia metsästäjistä on vain 7 prosenttia, mutta osuus on kasvussa. Metsästäjien keski-ikä on noin 50 vuotta.

Puolet metsällä käyneistä osallistuu hirvenpyyntiin

Pyydetyimmät saaliseläimet ovat sepelkyyhky, sinisorsa eli heinäsorsa ja metsäjänis. Noin puolet metsällä käyneistä osallistuu hirvijahtiin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana sepelkyyhkysaalis on kaksinkertaistunut ja supikoirasaalis kolminkertaistunut, telkkäsaalis on vuorostaan pienentynyt kolmannekseen vastaavana aikana.

Saaliiksi saadun riistan lihan arvo on noin 60 miljoonaa euroa ja se koostuu pääasiassa hirvieläimistä saatavan lihan arvosta. Valtaosa metsästyssaaliista päätyy metsästäjien ja heidän lähipiirinsä käyttöön.

Luke tilastoi ja tutkii metsästystä

Luke tuottaa vuosittaisen metsästystilaston lisäksi tutkimustietoa metsästyskulttuurin muutoksesta ja sosioekologisista vuorovaikutuksista. Toimintaympäristön ja metsästäjäkunnan muutokset haastavat metsästäjät ja hallinnon sopeutumaan. Osana sopeutumista metsästäjät ovat viime vuosikymmeninä omaksuneet monia uusia apuvälineitä ja käytäntöjä. Metsästyksessä on lisätty nopeasti muun muassa hirvikoirien käyttöä ja otettu käyttöön paikannus- ja viestintäteknologiaa, suurriistan metsästyksessä ja sen valmistelussa on puolestaan lisätty yhteistyötä.

Metsästäjien suuri enemmistö asuu ja elää taajamissa ja käyttää esimerkiksi matkustamiseen, palveluihin ja metsästysvarusteisiin enenevästi rahaa. Vuonna 2008 suomalaiset metsästäjät käyttivät metsästykseen vähintään 220 miljoonaa euroa (luku ei sisällä koiriin ja elintarvikkeisiin liittyvää kulutusta). Metsästäjien kulutuksen kasvu luo toimialan ympärille elinkeinotoimintaa ja lisää riistatalouden kokonaistaloudellisia vaikutuksia Suomessa.

Lukessa tuotettavaa tilasto- ja tutkimustietoa riistan hyödyntämisestä, hoitamisesta ja metsästyksestä tarvitsevat lainsäätäjät, riistahallinto, kansalaisyhteiskunnan toimijat sekä luonnonvaratutkijat.

Yläreunan kuva: Pekka Hyvärinen