Kainuussa talvehtiva metsäpeurakanta laskettiin helmi-maaliskuun vaihteessa 2016. Laskennoissa löydettiin 721 yksilöä. Kainuun kanta kokonaisuudessaan lienee noin 730–750 yksilöä. Pieni osuus Kainuun populaatiosta saattaa talvehtia Venäjällä. Suomenselän metsäpeurakanta arvioitiin talvella 2015, ja sen koko oli noin 1250–1300 yksilöä.

Kainuun metsäpeurakanta on taantunut 2000-luvun alun huippuvuosista alle puoleen, ja on nyt samaa luokkaa kuin se oli 1980–1990 lukujen vaiheessa. Sen sijaan Suomenselän kannan koko on pysynyt vakaana 2000-luvulla. Esiintymisalueillaan metsäpeurat ovat tärkeää suurpetojen, erityisesti susien, saalista.

Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on peurojen (Rangifer-suku) alalaji, jota esiintyy Venäjän Karjalassa ja Suomessa. Sen uhanalaisuusluokitus Suomessa on silmälläpidettävä (Near Threatened, NT). Se kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen II lajeihin, joiden kannan koko ja tila raportoidaan määrävälein Euroopan unioniin.

suomenselka-metsapeura-600
Peurakannan kehittyminen 1990-luvun alkupuolelta nykyiselleen lentolaskennan mukaan. Suomenselän laskennat tehdään yleensä joka toinen vuosi.
kainuu-metsapeura-600
Peurakannan kehittyminen 1990-luvun alkupuolelta nykyiselleen lentolaskennan mukaan. Kainuun laskennat tehdään joka vuosi.

Luke tuottaa tietoa kannanhoidon perustaksi

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa perustietoa metsäpeurakannan koosta, rakenteesta, kannanvaihtelusta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Maa- ja metsätalousministeriö sekä muu riista- ja ympäristöhallinto käyttää tietoa suurriistakantojen hoidon perustana.

Luke arvioi metsäpeurakannan kokoa ja rakennetta (vasatuottoa) vuosittain talvella toteutettavilla lentolaskennoilla. Tällöin metsäpeurojen vuotuinen esiintymisalue on suppeimmillaan. Lentolaskennat suoritetaan helikopterilla totaalilaskentana. Totaalilaskenta edellyttää esikartoitusta, johon käytetään pannoitettuja eläimiä, maastossa tapahtuvaa esikartoitusta sekä yhteistyötä muiden riistatoimijoiden ja yleisön kanssa. Lentolaskenta tuottaa tarkan ja kattavan arvion metsäpeurakannan koosta ja rakenteesta.

Vuotuista vasatuottoa Kainuussa selvitetään metsäpeurojen syyslaskennoilla, jotka perustuvat vaeltavien laumojen havainnointiin maastossa. Syyslaskenta edellyttää esikartoitusta, joka suoritetaan lähinnä pantapeurojen avulla. Syyslaskennassa arvioidaan vasallisten naaraiden osuutta naaraskannassa.

Luke merkitsee metsäpeuravaatimia (naaraita) lähetinpannoilla, jotka tuottavat tietoa niiden liikkeistä, demografiasta (syntyvyys, kuolleisuus, liikkeet) ja kuolinsyistä. Pannoitetuista eläimistä saatu tieto on ratkaiseva kannan koon, rakenteen, tilan ja niihin vaikuttavien tekijöiden selvittämisessä. Lisäksi porojen aiheuttaman geneettisen saastumisen riskin hallintaan tarvitaan tietoa pannoitettujen eläinten liikkeistä, jolloin pantaeläimistä saatava tieto on ratkaisevaa laumojen löytämiseksi ja porojen poistamiseksi.

Erityiskysymyksinä Luke tutkii suurpetojen, hirven ja elinympäristön roolia peurapopulaatioon vaikuttavina tekijöinä, peurojen levinneisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä, peurojen demografiaa, peurojen elinympäristön valintaa sekä pitkän ajan vaihtoehtoisia kannanhoitostrategisia ratkaisuja. Tällaiset soveltavat strategiset ratkaisut ovat erityisen tärkeitä nykyelinympäristöissä, joissa on monilajinen hirvieläin- ja suurpetoyhteisö. Näiden tasapainoinen hoitaminen on monimutkaista ja vaatii tarkkaa empiiristä aineistoa tuekseen. Luke osallistuu myös Metsäpeura-Life -hankkeeseen vuosina 2016–2023.

Yläreunan kuva: Arto Juntunen, Luke