Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi metsäpeurojen määrää talviaikaan tehtävien lentolaskentojen avulla, Kainuussa vuosittain ja Suomenselän alueella joka toinen vuosi. Vasatuottoa seurataan syksyisin tehtävillä laumarakennelaskennoilla. Viimeisimpien laskentojen mukaan Suomessa on noin 2200–2300 metsäpeuraa.

Laskentojen lisäksi Lukessa tutkitaan monipuolisesti metsäpeurakannan tilaa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Saatuja tietoja hyödynnetään Metsäpeura  LIFE-hankkeen ja ministeriön päätöksenteon tukena.

Tieto metsäpeurakannan tilasta luovat perustan sen hoidolle, jossa arvioidaan peurakannan metsästettävyyttä ja suojelun tasoa. Kansainväliset sopimukset, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät metsäpeurakannan tarkkaa seurantaa (92/43/ETY, liite II). Metsäpeuran uhanalaisuusluokitus Suomessa on silmälläpidettävä (Near Threatened, NT).

Suomen metsäpeurakanta on ollut muutoksessa koko 2000-luvun

Suomen metsäpeurakanta on jakautunut pääasiassa kahteen erilliseen populaation, joiden välillä ei vielä ole yhteyttä. Kainuussa Venäjän Karjalasta luontaisesti levinnyt peurakanta kasvoi ensin hitaasti 1970-luvulta lähtien, mutta romahti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä alle puoleen huippulukemistaan. Pohjois-Karjalan peuraesiintymä on taantunut muutamaan yksilöön. Kainuun peurakanta talvehtii nykyisin lähinnä Sotkamossa. Suomenselän istutuskanta on alkanut jälleen kasvamaan tasannevaiheen jälkeen. Samalla se on levittäytymässä uusille alueille laajasti Suomenselkää pitkin poronhoitoalueelle saakka.

Suomen metsäpeurakannan yksilömäärien kehitys lentolaskentojen mukaan Kainuun ja Suomenselän erillisissä populaatioissa. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Kevättalvella 2018 onnistuttiin laskemaan Suomenselän Lappajärven ympäristössä talvehtiva peurakanta, jonka perusteella Suomenselän metsissä vaeltaa noin 1450–1500 peuraa. Sen sijaan Kainuussa laskenta onnistui viimeksi 2017. Sen perusteella Kainuun peurakanta on noin 750 yksilöä. Ähtäri-Soinin peuraesiintymästä löydettiin 21 yksilöä. Kanta on ollut samaa luokkaa jo pari vuosikymmentä. Suomen koko peurakanta on siis kutakuinkin samansuuruinen kuin Venäjän Karjalan pääpopulaatio.

Tärkeimmät tutkimusmenetelmät ja teemat

Talvisin tehtävien lentolaskentojen aikaan metsäpeurojen vuotuinen esiintymisalue on suppeimmillaan. Lentolaskennat suoritetaan helikopterilla ns. totaalilaskentana. Totaalilaskenta edellyttää esikartoitusta, johon käytetään pannoitettuja eläimiä, maastossa tapahtuvaa esikartoitusta sekä yhteistyötä muiden riistatoimijoiden ja yleisön kanssa. Lentolaskenta tuottaa tarkan ja kattavan arvion metsäpeurakannan koosta ja rakenteesta.

Kainuussa selvitetään vuotuista vasatuottoa metsäpeurojen syyslaskennoilla, jotka perustuvat vaeltavien laumojen havainnointiin maastossa. Syyslaskenta edellyttää esikartoitusta, joka tehdään lähinnä pantapeurojen avulla. Syyslaskennassa arvioidaan vasallisten naaraiden osuutta naaraskannassa.

Luke merkitsee metsäpeuravaatimia (naaraita) lähetinpannoilla, jotka tuottavat tietoa niiden liikkeistä, demografiasta (syntyvyys, kuolleisuus, liikkeet) ja kuolinsyistä. Pannoitetuista eläimistä saatu tieto on ratkaiseva kannan koon, rakenteen, tilan ja niihin vaikuttavien tekijöiden selvittämisessä. Lisäksi porojen aiheuttaman geneettisen saastumisen riskin hallintaan tarvitaan tietoa pannoitettujen eläinten liikkeistä. Pantaeläimistä saatava tieto on ratkaisevaa laumojen löytämiseksi ja porojen poistamiseksi.

Erityiskysymyksinä Luke tutkii suurpetojen, hirven ja elinympäristön roolia peurapopulaatioon vaikuttavina tekijöinä, peurojen levinneisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä, peurojen demografiaa, peurojen elinympäristön valintaa sekä pitkän ajan vaihtoehtoisia kannanhoitostrategisia ratkaisuja. Tällaiset soveltavat strategiset ratkaisut ovat erityisen tärkeitä nykyelinympäristöissä, joissa on monilajinen hirvieläin- ja suurpetoyhteisö. Näiden tasapainoinen hoitaminen on monimutkaista ja vaatii tarkkaa empiiristä aineistoa tuekseen. Luken kannanseuranta ja sitä tukeva tutkimus on osa Metsäpeura-Life -hanketta vuosina 2016–2023.

Yläreunan kuva: Arto Juntunen, Luke.