Siirry pääsisältöön

Majavalajien kannanseuranta - kuvaus

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi euroopan- ja kanadanmajavien määrän kolmen vuoden välein. Seurantaa on tehty 1990-luvulta alkaen. Ministeriö hyödyntää kanta-arviota määrätessään metsästyskiintiön euroopanmajavalle.

Kanta-arvion pohjana käytetään metsästysseurojen ilmoittamien asuttujen talvipesien lukumäärää.

Suomessa esiintyy kahta majavalajia, euroopanmajavaa ja kanadanmajavaa (amerikanmajava). Euroopanmajava, alkuperäinen lajimme, on ns. silmällä pidettävä laji, ja sen metsästys on luvanvaraista. Kanadanmajava on 1930-luvulla vahingossa Suomeen istutettu vieraslaji, jonka kanta on nykyisin huomattavasti suurempi kuin euroopanmajavan. Kanadanmajavan metsästys ei vaadi erillistä lupaa.

Miksi seurantaa tehdään?

Majavakantojen runsautta ja levinneisyyttä seurataan, jotta euroopanmajavalle voidaan määrätä metsästyskiintiö. Lisäksi seurataan vieraslajin, kanadamajavan, leviämistä kohti euroopanmajavan aluetta. Kuuden vuoden välein tehdään arvio euroopanmajavan suojelutasosta (Luontodirektiiviraportointi) ja 5−10 vuoden välein uhanalaisuusarvio Punaista kirjaa varten.

Majavalajien levinneisyyden seuraamiseksi Luke tutkii majavien syönnöksiltä löytyvistä tuoreista lastuista DNA:n, jonka perusteella voidaan määrittää majavalaji. Lastuihin jää sitä jyrsineen eläimen sylkeä ja poskisoluja, joista saadaan pieni määrä DNA:ta lajinmääritykseen.

Seurantaa tehdään Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien avustuksella.

Tulokset luonnonvaratieto.luke.fi:ssä

Laskennassa ilmoitettujen talvipesien lukumäärä kertoo majavien perheyhteisöjen määrän, koska kullakin majavaperheellä on vain yksi talvipesä. Kanta-arvio saadaan kertomalla pesien määrä perheyhteisöjen koolla. Talvipesien lukumäärät ilmoitetaan sähköisesti Oma riista -palvelun kautta.

Talvipesien määrän lisäksi metsästäjiltä toivotaan tietoja kaikista majavahavainnoista sekä alueista, joilla majavat ovat aiheuttaneet tuhoja ja tiedot alueelta metsästetyistä majavista.