Majavien pesälaskennat tehdään kolmen vuoden välein. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus toivovat, että kustakin metsästysseurasta tai hirviseurueesta yksi yhteyshenkilö ilmoittaa Oma riista -palvelun kautta kaikki seuran alueen aktiiviset talvipesät syys–marraskuussa.

Syksyllä, usein hirvenmetsästyksen yhteydessä, lasketaan siis asuttujen talvipesin lukumäärät. Aktiivisen talvipesän tunnistaa yleensä sen vieressä olevasta ravintolautasta. Tuoreet jäljet ja syönnökset antavat myös vihjeitä pesän aktiivisuudesta. Metsästysseurojen toivotaan ilmoittavan myös alueen, jolla majavat ovat aiheuttaneet tuhoja, alueeltametsästetyt majavat ja metsästysseuransa koordinaatit ja koon.

Luke toteuttaa siis laskennan yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa sähköisesti Oma riista -palvelun kautta. Oma riistan voi ladata ilmaiseksi netistä älypuhelimeen, tablettiin tai tietokoneelle. Tietoja käytetään vain majavalaskennan tulosten analysointiin ja tutkimukseen Lukessa. Aineistoa ei anneta vapaasti ulkopuolisten käyttöön.

Majavanpesähavaintojen ilmoittaminen Oma riista -palvelun kautta:

  • Valitse: Kirjaa havainto
  • Valitse: Laji; Laji on pakko valita, ja se valitaan oletuksen mukaan. Niillä alueilla, joilla mahdollisesti on molempia lajeja (esimerkiksi Kuru Pohjois-Hämeessä, ks. kuva), laji tarkistetaan myöhemmin (ks. lastujen keräys).
  • Havaintotyyppi: Valitse pesä
  • Pesän paikka näkyy kartalla ja tarkat koordinaatit (ETRS-TM35FIN) tulevat näkyviin automaattisesti, kun pesä tallennetaan älypuhelimella Oma riistaan maastossa. Muussa tapauksessa kirjoita pesän sijainti tarkasti muistiin tai merkitse se peruskartalle ja kirjaa havainto myöhemmin tietokoneella tai tabletilla Oma riista -palveluun.
  • Päivämäärä tallentuu automaattisesti.

Majavalajien levinneisyyden kartoittamiseksi on myös hyvin tärkeää saada tieto siitä, että alue on tarkistettu mutta sieltä ei ole löytynyt majavanpesiä.

Majavakantojen koko arvioidaan pesämäärien ja perheyhteisöjen koon perusteella, koska kullakiin perheyhteisöllä on vain yksi asuttu talvipesä. Aiemmin Suomessa molemmille lajeille käytettiin perheyhteisön kokona 2.8 yksilöä eli kannan koko = 2.8 * pesien lukumäärä. Kirjallisuustietojen perusteella euroopanmajavan perheyhteisön koko on kuitenkin keskimäärin 3.8 ja kanadanmajavan 5.2. Vaihteluväli saadaan käyttämällä molempia kertoimia.

Pesien lukumäärää/seura voidaan pitää kohtalaisen luotettavana tiheysindeksinä, jota voidaan käyttää vuosien välisessä vertailussa. Indeksi sopii aluelliseen ja ajalliseen vertailuun, kun metsästysseurojen koko ei vaihtele kovin paljon.

Yläreunan kuva: Kaarina Kauhala