Viimeisten laskentojen mukaan Suomessa on vähintään 2 400 euroopanmajavaa ja 4 000 kanadanmajavaa. Kanadanmajavien kanta on hieman pienentynyt, mutta laji uhkaa kuitenkin levitä länteen kohti euroopanmajavan levinneisyysaluetta.

Euroopanmajava on alkuperäinen majavalajimme, joka metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvun loppupuolella. Majavien palauttamiseksi Suomeen istutettiin 1930-luvulla sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa.

Myöhemmin selvisi, että nämä hyvin samankaltaiset lajit todennäköisesti kilpailevat keskenään, eivätkä ne näin ollen voisi pitkään elää rinnan samalla alueella. Kanadanmajava saattaa syrjäyttää euroopanmajavan, jos niiden elinalueet kohtaavat. Euroopanmajavan turvaamiseksi kanadanmajavan levittäytyminen länteen pitäisi kiireesti estää.  Kanadanmajava on vieraslaji, joka on kansallisessa vieraslajistrategiassa luokiteltu haitalliseksi.

Euroopanmajavan elinalueet ovat Satakunnassa, Pirkanmaan länsiosissa ja Pohjanmaan eteläosissa

Syksyn 2013 laskennoissa löydettiin 844 euroopanmajavan pesää. Kanta on näin ollen vähintään 2 400 mutta mahdollisesti yli 3 000 yksilöä. Löydettyjen pesien kokonaismäärä oli suurempi kuin edellisessä laskennassa 2010, mutta lomakkeita myös palautui aiempaa enemmän, joten indeksi (pesiä/lomake) pieneni hieman. Vuonna 2013 Satakunnassa lasketuista alueista 62 prosenttia oli laskettu myös 2010. Näiltä alueilta löydettiin 596 pesää vuonna 2013 ja 573 pesää vuonna 2010 eli kasvua oli vain vähän. Näiden lukujen valossa euroopanmajavakannassa ei ole tapahtunut suurta muutosta vuoden 2010 jälkeen.

Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää melkein koko Satakunnan, Pirkanmaalla Parkanon, Ikaalisen ja Sastamalan, osan Etelä-Pohjanmaata ja Rannikko-Pohjanmaan eteläosia. Euroopanmajavan levinneisyyden ydinalue Satakunnassa käsittää Kokemäenjokivarren Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueelle. Myös Kankaanpään-Karvian alueella on melko paljon majavia, kun taas Satakunnan itäosissa niitä on vain vähän.

Kanadanmajava leviää länteen

Vuoden 2013 laskennoissa löydettiin yhteensä 1376 kanadanmajavan pesää. Kanta on tämän perusteella vähintään 4 000 – 5 500 kanadanmajavaa.

Kanadanmajavakanta on tihein Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa on kohtalainen kanta, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa kanta on harva. Myös Hämeessä majavien esiintyminen on vielä laikuittaista. Kanadanmajava on runsastunut Pohjois-Hämeessä, ja kanta näyttää levittäytyvän edelleen länteen.

Majavakantojen kehitystä selvitetään kolmen vuoden välein

Majavien runsautta seurataan valtakunnallisesti kolmen vuoden välein tehtävin laskennoin. Laskennat tehdään usein hirvenmetsästyksen yhteydessä. Asuttujen majavanpesien lisäksi metsästäjät kertovat näkemyksensä majavakannan muutoksesta ja majavien aiheuttamista tuhoista sekä majavien metsästyksestä oman seuransa alueella.

Luke tuottaa arvion majavakantojen koosta laskentojen perusteella. Lisäksi Luke kerää majavien kalloja lajinmääritystä varten etenkin Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta. Näiltä alueilta kerätään myös DNA-näytteitä kummankin lajin tarkan levinneisyyden määrittämiseksi. Luke osallistuu myös muuhun majavatutkimukseen esimerkiksi ohjaamalla väitöskirjatöitä.

Kummankin lajin kannan seuranta ja tarkan levinneisyysalueen määrittäminen on tärkeää, jotta kanadanmajavia voidaan poistaa kriittisiltä alueilta ja estää niiden leviäminen euroopanmajavan asuttamalle alueelle. Tietoa hyödynnetään muun muassa riistahallinnossa päätettäessä metsästysluvista.

Kanadan- ja euroopanmajavan levinneisyys Länsi-Suomessa. Selitykset: Punaiset symbolit = kanadanmajava, vihreät symbolit = euroopanmajava. Isot pallukat = kalloista varmistettu laji, pienet pallukat = metsästäjien ilmoittamat pesät.
Kanadan- ja euroopanmajavan levinneisyys Länsi-Suomessa.
Selitykset: Punaiset symbolit = kanadanmajava, vihreät symbolit = euroopanmajava. Isot pallukat = kalloista varmistettu laji, pienet pallukat = metsästäjien ilmoittamat pesät.
Majavalajien levinneisyys kriittisimmällä alueella Pirkanmaalla ja Satakunnan itäosassa. Selitykset: Punaiset symbolit = kanadanmajava, vihreät symbolit = euroopanmajava. Isot pallukat = kalloista varmistettu laji, pienet pallukat = metsästäjien ilmoittamat pesät.
Majavalajien levinneisyys kriittisimmällä alueella Pirkanmaalla ja Satakunnan itäosassa. Selitykset: Punaiset symbolit = kanadanmajava, vihreät symbolit = euroopanmajava. Isot pallukat = kalloista varmistettu laji, pienet pallukat = metsästäjien ilmoittamat pesät.
Yläreunan kuva: Petri Timonen/ Luke

Ajankohtaiset

Ei ajankohtaisia artikkeleita aiheesta

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta