Valtakunnallisessa majavanpesälaskennassa 2016 arvioitu euroopanmajavakannan koko on 2500–2900 yksilöä. Suurta muutosta kannan kokonaismäärässä ei ole tapahtunut vuonna 2013 tehdyn laskennan jälkeen.

Etelä-Suomesta ilmoitettiin 760 euroopanmajavan pesää, joista suurin osa oli Satakunnan alueella. Eniten pesiä ilmoitettiin Merikarvialta, Siikaisista, Pohjois-Satakunnasta, Lavian seudulta ja Noormarkun seudulta. Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta ilmoitettiin yhteensä 150 (eniten Kauhajoella) ja Pirkanmaan länsiosista (Parkano, Ikaalinen, Sastamala) muutamia euroopanmajavan pesiä. Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla tavataan myös kanadanmajavia.

Euroopanmajavan päälevinneisyysalue on edelleen Satakunta mutta kanta kasvaa Etelä-Pohjanmaalla ja levittäytyy pikkuhiljaa kohti pohjoista (kuva 1). Euroopanmajava levittäytyy myös etelään Kokemäenjoen vesistöä pitkin, sillä Varsinais-Suomesta (Loimaalta) on saatu ensimmäinen varmistettu euroopanmajavahavainto (eteläisin piste kuvassa 2).

Alkuperäinen euroopanmajavamme metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvun lopulla. 1930-luvulla maahamme tuotiin kuitenkin euroopanmajavia Norjasta, mutta lisäksi tänne istutettiin kanadanmajavia. Euroopanmajavakanta lähti kasvuun ainoastaan Satakunnassa, kun taas kanadanmajava runsastui nopeasti Järvi-Suomessa. Euroopanmajava ja vieraslaji kanadan- eli amerikanmajava kohtaavat nykyisin Ylöjärvellä Pirkanmaan länsiosassa. Ylöjärven Kurussa molemmat lajit asuttavat jo samoja vesistöjä, jopa samoja pesiä.

Lisäksi Länsi-Lapissa tavataan euroopanmajavia, jotka ovat luultavasti vaeltaneet sinne Ruotsin puolelta, koska Ruotsissa on vahva euroopanmajavakanta. Laskennassa Pellosta ilmoitettiin neljä oletettua euroopanmajavan pesää. Lisäksi eri puolilta Lappia ilmoitettiin havaintoja pesistä ja syönnöksistä sekä joitakin näköhavaintoja majavista. Näiden havaintojen lajinmääritys ei kuitenkaan ole selvä. Tuoreimmat havainnot Länsi-Lapista koskevat kuitenkin euroopanmajavia.

Euroopan- ja kanadanmajava ovat elintavoiltaan hyvin samankaltaisia ja todennäköisesti kilpailevat keskenään parhaista elinympäristöistä, eivätkä ne näin ollen voisi pitkään elää rinnan samalla alueella. Kanadanmajava saattaa syrjäyttää ennen pitkää euroopanmajavan, jos se edelleen laajentaa elinaluettaan. Euroopanmajavan turvaamiseksi kanadanmajavan levittäytyminen länteen pitäisi kiireesti estää.  Kanadanmajava on vieraslaji, joka luokiteltiin kansallisessa vieraslajistrategiassa haitalliseksi.

Kuva 1. Euroopanmajavan levinneisyys Etelä-Suomessa. Sininen neliö (5 x 5 km:n tarkkuus): euroopanmajavan pesä, harmaa: kanadanmajavan pesä, oranssi: molemmat lajit/laji tuntematon, valkoinen: metsästysseuran alueella ei ole majavia. Kuva tarkentuu klikkaamalla kuvaa.
Kuva 2. Majavien kalloista ja lastuista tehtyjä lajinmäärityksiä. Sininen neliö: euroopanmajavan kallo, harmaa neliö: kanadanmajavan kallo, vihreä neliö: euroopanmajavan syönnös (lastuja), oranssi neliö: kanadanmajavan syönnös.

Majavakantojen kehitystä selvitetään kolmen vuoden välein

Majavien runsautta ja levinneisyyttä seurataan valtakunnallisesti kolmen vuoden välein tehtävin laskennoin. Laskennat tehdään syksyllä yleensä hirvenmetsästyksen yhteydessä. Luonnonvarakeskus toteutti syksyllä 2016 valtakunnallisen majavanpesälaskennan euroopanmajavan osalta yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja metsästäjien kanssa. Tarkoituksena oli laskea aktiivisten talvipesien eli perheyhteisöjen lukumäärä, koska jokaisella perheyhteisöllä on vain yksi talvipesä. Kanta-arvio perustuu kirjallisuustietoihin, joiden perusteella perheyhteisön keskimääräinen koko on 3,8 yksilöä. Vuonna 2016 pesähavaintoja pyydettiin ensimmäisen kerran Oma riista -palvelun kautta. Kanadanmajavan osalta laskenta ei onnistunut ja se uusitaan syksyllä 2017.

Lisäksi Luke on kerännyt majavien kalloja lajinmääritystä varten etenkin Pirkanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta eli niiltä alueilta, joilla lajit voivat kohdata. Luke kerää myös tuoreita lastuja majavien syönnöksiltä kummankin lajin tarkan levinneisyyden määrittämiseksi. Lastuista pystyy saamaan DNA-näytteen lajin määrittämiseksi, jos ne ovat riittävän tuoreita ja niissä on jäljellä majavan soluja. Luke osallistuu myös muuhun majavatutkimukseen esimerkiksi ohjaamalla väitöskirjatöitä.

Kummankin lajin kannan seuranta ja tarkan levinneisyysalueen määrittäminen on tärkeää, jotta kanadanmajavia voidaan poistaa kriittisiltä alueilta ja estää niiden leviäminen euroopanmajavan asuttamalle alueelle. Tietoa hyödynnetään muun muassa riistahallinnossa päätettäessä metsästysluvista.

 Euroopanmajava ja kanadanmajava kohtaavat -esitys aukeaa klikkaamalla kuvaa.
Yläreunan kuva: Petri Timonen/ Luke

Ajankohtaiset

Ei ajankohtaisia artikkeleita aiheesta

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta