Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on kasvanut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2300–2500 yksilöä ennen vuoden 2020 metsästyskautta. Arvio on noin 14 prosenttia suurempi kuin edellinen arvio.

Karhujen lukumäärä kasvoi selvimmin Pohjois-Savossa ja Oulun riistakeskuksen poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa. Kanta pieneni riistakeskus Pohjanmaan alueella. Muualla muutokset olivat maltillisia.

Karhukannan kehitys 2004−2019.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2019 aikana tallennettiin 1 260 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.

Pentuehavaintojen määrä on kasvanut vuoden 2018 tilanteesta noin 25 prosenttia. Havainnointiaktiivisuudessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat osaltaan kannan koossa tapahtuneisiin muutoksiin eri riistakeskusalueilla.

Erillisten pentueiden lukumäärää arvioidaan vertaamalla Tassuun tallennettuja pentuehavaintoja toisiinsa. Pentuehavainnot erotetaan toisistaan pentujen lukumäärän, havaintojen keskinäisten etäisyyksien ja havaintoihin liittyvien jälkien kokoon perusteella. Lisäksi otetaan huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Karhun perinteiset elinalueet ovat itäisessä Suomessa, myöhemmin karhu on levittäytynyt myös keskiseen Suomeen. Karhukanta ei nopeasti levittäydy uusille alueille, koska naaraat ovat usein paikkauskollisia.

Tutkimus luo perustan karhukannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain alkuvuodesta kanta-arvion karhujen määrästä. Tutkimus selvittää karhukannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Suurpetojen elintapojen kuten ravinnon, liikkumisen ja elinympäristöjen lisäksi tärkeä tutkimuskohde on suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiselo. Luke tuottaa vuosittain yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tilaston metsästettyjen karhujen määrästä.

Tutkimustulokset luovat perustan karhukannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä karhujen metsästyksestä. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät karhukantojen seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Petri Timonen/ Luke