Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan Suomen karhukanta on lievässä kasvussa. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2 130–2 260 yksilöä ennen vuoden 2018 metsästyskautta.

Erillisiä pentueita arvioitiin vuonna 2017 olleen 201–232, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Karhujen määrä on kasvanut lähinnä Kaakkois-Suomen riistakeskuksen alueella. Muualla muutokset ovat paikallisia ja vähäisempiä.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2017 aikana tallennettiin 1639 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi aikuinen ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on lisääntynyt 52 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärä vertailemalla havaittujen pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä jälkien kokoja sekä ottamalla huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Vuosituhannen vaihteessa karhukannan koko oli noin 800 – 900 karhua. Sen jälkeen karhujen määrä on kasvanut erityisesti vuosina 2005 – 2010 noin 2 000 karhuun. Karhun perinteiset elinalueet ovat itäisessä Suomessa, myöhemmin karhu on levittäytynyt myös keskiseen Suomeen. Karhukanta ei nopeasti levittäydy uusille alueille, koska naaraat ovat usein paikkauskollisia.

Suomen karhukannan koko vuodesta 2004 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luonnonvarakeskuksen vuosittain antamiin karhukanta-arvioihin.
Suomen karhukannan koko vuodesta 2004 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue
perustuu Luonnonvarakeskuksen vuosittain antamiin karhukanta-arvioihin.

Tutkimus luo perustan karhukannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain alkuvuodesta kanta-arvion karhujen määrästä. Tutkimus selvittää karhukannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Suurpetojen elintapojen kuten ravinnon, liikkumisen ja elinympäristöjen lisäksi tärkeä tutkimuskohde on suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiselo. Luke tuottaa vuosittain yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tilaston metsästettyjen karhujen määrästä.

Tutkimustulokset luovat perustan karhukannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä karhujen metsästyksestä. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät karhukantojen seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Petri Timonen/ Luke