Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan Suomen karhukannan kasvu on taittunut. Karhujen kokonaisyksilömäärän arvioidaan olevan 2020–2130 yksilöä ennen vuoden 2019 metsästyskautta. Arvio on noin viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2018 annettu arvio.

Karhun kanta-arvio perustuu petoyhdyshenkilöiden Tassu-tietojärjestelmään kirjaamiin pentuehavaintoihin. Vuoden 2018 aikana tallennettiin 948 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentuehavaintojen määrä on vähentynyt vuoden 2017 huippuvuodesta noin 42 prosenttia.

Tallennetuista pentuehavainnoista arvioidaan erillisten pentueiden lukumäärä vertailemalla havaittujen pentujen lukumäärää, havaintojen keskinäisiä etäisyyksiä sekä havaintoihin liittyviä jälkien kokoja sekä ottamalla huomioon tutkimustieto karhun biologiasta.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Karhun perinteiset elinalueet ovat itäisessä Suomessa, myöhemmin karhu on levittäytynyt myös keskiseen Suomeen. Karhukanta ei nopeasti levittäydy uusille alueille, koska naaraat ovat usein paikkauskollisia.

Tutkimus luo perustan karhukannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain alkuvuodesta kanta-arvion karhujen määrästä. Tutkimus selvittää karhukannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Suurpetojen elintapojen kuten ravinnon, liikkumisen ja elinympäristöjen lisäksi tärkeä tutkimuskohde on suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiselo. Luke tuottaa vuosittain yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tilaston metsästettyjen karhujen määrästä.

Tutkimustulokset luovat perustan karhukannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä karhujen metsästyksestä. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi, edellyttävät karhukantojen seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Petri Timonen/ Luke