Uusimman arvion mukaan vuonna 2014 alkanut ilveskannan laskusuunta jatkuu. Kanta on pienentynyt edellisvuodesta noin viisi prosenttia. Ennen metsästyskautta 2017/2018 Suomessa arvioidaan olevan 2 355–2 495 yli vuoden ikäistä ilvestä. Arvio ei pidä sisällään keväällä syntyneiden pentujen määrää.

Monin paikoin Suomea ilveskannan lasku on ollut loivaa tai kanta on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Eniten ilveskanta on pienentynyt Suomen riistakeskuksen alueista Oulun poronhoitoalueen ulkopuolisessa osassa, Kainuussa sekä Keski-Suomessa. Kanta on kuitenkin kasvanut selvästi Pohjois- ja Etelä Savossa sekä hieman Kaakkois-Suomessa.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Ilveskanta levittäytynyt erityisesti länteen

Ilveskanta on levittäytynyt 2000-luvulla erityisesti länteen. Ilvenkanta on kasvanut myös Oulun eteläpuolisella alueella, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Ainoastaan Keski-Suomessa ilveskannassa on ollut havaittavissa lievää laskua. Ilveskannan vuosittainen kasvunopeus on hidastunut, kun tilannetta verrataan aikaan ennen vuotta 2010, jolloin kanta kasvoi voimakkaasti.

ilveskannan-kehitys-725
Suomen ilveskannan koko vuodesta 2000 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luonnonvarakeskuksen vuosittain antamiin ilveskanta-arvioihin.
Ilvespentueiden arvioitu määrä koko Suomessa vuosina 2000–2014.
Ilvespentueiden arvioitu määrä koko Suomessa vuosina 2000–2014.

Tutkimus luo perustan ilveskannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain touko-kesäkuussa kanta-arvion ilvesten määrästä. Tutkimus selvittää ilveskannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Ilveksen elintapojen kuten elinalueen, ravinnon, liikkumisen ja elinympäristön käytön lisäksi tärkeä tutkimuskohde on ilveksen ja ihmisen rinnakkaiselo. Luke tuottaa vuosittain yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tilaston metsästettyjen ilvesten määrästä.

Tutkimustulokset luovat perustan ilveskannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä ilveksen metsästyskiintiöstä. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi ja Bernin sopimus, edellyttävät ilveskannan seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Vastavalo

Katso myös