Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa on noin 2490–2560 yli vuoden ikäistä ilvestä ennen syksyn 2016 metsästyskautta. Viime vuoteen verrattuna kanta on kasvanut hienoisesti vain Keski-Suomessa. Muualla maassa ilveskanta on laskenut hieman tai pysynyt entisellään. Arvio ei pidä sisällään keväällä syntyvien pentujen määrää.

Ilvesten määrä väheni verrattuna vuoteen 2015 (2700–2795). Vuonna 2015 arvioidaan syntyneen vähintään 453–474 pentuetta, mikä on noin 10 % vähemmän kuin vuonna 2014. Pentueiden määrä kasvoi viime vuonna selvästi vain Keski-Suomessa. Pentuemäärät laskivat Suomen riistakeskuksen alueista seitsemällä ja lopuilla pysyivät pääosin ennallaan. Viime ja edeltävien talvien metsästysverotuksen vaikutusten odotetaan näkyvän kannassa viiveellä kuluvan ja tulevien 3–5 vuoden aikana.

Luken lausunnot kanta-arvioista Riistahavainnot.fi-palvelussa

Ilveskanta levittäytynyt erityisesti länteen

Ilveskanta on levittäytynyt 2000-luvulla erityisesti länteen. Ilvenkanta on kasvanut myös Oulun eteläpuolisella alueella, Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Ainoastaan Keski-Suomessa ilveskannassa on ollut havaittavissa lievää laskua. Ilveskannan vuosittainen kasvunopeus on hidastunut, kun tilannetta verrataan aikaan ennen vuotta 2010, jolloin kanta kasvoi voimakkaasti.

ilveskannan-kehitys-725
Suomen ilveskannan koko vuodesta 2000 lähtien. Kuvassa oranssilla esitetty alue perustuu Luonnonvarakeskuksen vuosittain antamiin ilveskanta-arvioihin.
Ilvespentueiden arvioitu määrä koko Suomessa vuosina 2000–2014.
Ilvespentueiden arvioitu määrä koko Suomessa vuosina 2000–2014.

Tutkimus luo perustan ilveskannan hoidolle

Luke tuottaa vuosittain touko-kesäkuussa kanta-arvion ilvesten määrästä. Tutkimus selvittää ilveskannan ikä- ja sukupuolirakennetta sekä geneettistä rakennetta. Ilveksen elintapojen kuten elinalueen, ravinnon, liikkumisen ja elinympäristön käytön lisäksi tärkeä tutkimuskohde on ilveksen ja ihmisen rinnakkaiselo. Luke tuottaa vuosittain yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa tilaston metsästettyjen ilvesten määrästä.

Tutkimustulokset luovat perustan ilveskannan hoidolle. Tietoa hyödynnetään päätettäessä ilveksen metsästyskiintiöstä. Kansainväliset velvoitteet, kuten EU:n luontodirektiivi ja Bernin sopimus, edellyttävät ilveskannan seurantaa.

Maa- ja metsätalousministeriö on suurpetoasioissa ylin johtava ja valvova viranomainen. Suomen riistakeskus huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta, edistää kestävää riistataloutta ja tukee paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa.

Yläreunan kuva: Vastavalo

Katso myös