Hylkeiden kalastukselle aiheuttamat vahingot muodostuvat menetetystä saaliista (kokonaan syödyt ja vioitetut kalat) ja rikkoontuneista pyydyksistä. Erityisesti halli aiheuttaa vahinkoa rannikkokalastukselle. Hylkeitä jää toisaalta kalastuksen tahattomaksi sivusaaliiksi.  Kalastuksen sivusaaliskuolleisuus on esimerkiksi uhanalaisen saimaannorpan merkittävin yksittäinen uhkatekijä.

Luonnonvarakeskus tutkii ja kehittää keinoja kalastuksen ja hylkeiden rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Rysien rakenteita ja materiaaleja kehittämällä on onnistuttu vähentämään hylkeiden aiheuttamia vahinkoja ja sivusaaliskuolleisuutta. Luke on esimerkiksi kehittänyt yhteistyössä ammattikalastajien kanssa rysiin rakenteita, joilla hylkeitä voidaan pyytää elävänä. Menetelmä mahdollistaa hylkeiden talteenoton ja hyödyntämisen tai vapauttamisen.

Erityisesti uroshallit vierailevat pyydyksillä

Tieto hylkeiden käyttäytymisestä on perusta oikein kohdennetulle kannanhoidolle. Luken tutkimuksissa on havaittu, että ponttonirysissä vierailee pääosin uroshalleja. Ne käyvät toistuvasti samoilla ruokailualueilla jokisuissa ja matalilla merialueilla, missä ovat myös keskeiset rannikkokalastusalueet. Ruokailualueuskollisuuden vuoksi hallien poisto rysien läheisyydestä on yksi keino vähentää hyljevahinkoja. Näin poisto kohdistuu juuri niihin yksilöihin, jotka toistuvasti aiheuttavat ongelmia.

Norpilla ei ole tutkimuksissa havaittu vastaavaa pienelle alueelle kohdistuvaa saalistuspaikkauskollisuutta. Tämän vuoksi yksilöiden poisto pyydysten läheisyydestä ei ole tehokas keino norppien aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen.

Silakka on Itämeren hylkeiden pääravintoa

Hylkeet syövät sitä ravintoa, mitä on runsaimmin ja helpoimmin kulloinkin saatavilla. Ravinnon hankinnan helppous houkuttaa hylkeitä myös pyydyksiin. Runsaslukuiset kalalajit, kuten silakka, muodostavat valtaosan Itämeren hylkeiden ravinnosta. Muita merkittäviä lajeja ovat kilohaili, siika, muikku ja muut lohikalat. Erityisesti kolmipiikki on tärkeä saaliskala norpalle. Halli käyttää ravinnokseen yksinomaan kalaa, mutta norpan ravintoon kuuluu myös äyriäisiä. Hallien on todettu käyttävän yli 20:tä ja norpan ainakin 12 eri kalalajia. Norpan tyypillinen saaliskala on noin kymmensenttistä parvi- ja pohjakalaa. Hallin saaliskalat ovat sen sijaan isompia.

Hylkeiden ravinnontarve vaihtelee vuodenajoittain. Vähiten ne syövät keväällä karvanvaihtoaikaan ja eniten loppukesästä ja syksyllä valmistautuessaan talveen. Aikuinen halli syö päivässä keskimäärin 4,5–7,5 kiloa kalaa ja norppa 2,5–3,5 kiloa.

Kalastuslain 62 § mukaan hylkeen tai pyöriäisen pyydykseen jäämisestä on pyydyksen haltijan viipymättä ilmoitettava Luonnonvarakeskukselle. Ilmoituksen voit tehdä täällä.

Yläreunan kuva: Mervi Kunnasranta