Itämeren ravintoverkossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös huippupetoihin, kuten hylkeisiin. Suolapitoisuuden pieneneminen ilmastonmuutoksen myötä vaikuttaa selkärangattomiin eläimiin ja sitä kautta niitä syöviin kaloihin ja edelleen hylkeisiin. Hallien kunto ja lisääntymisteho heijastavat näin ollen Itämeren ravintoverkossa tapahtuvia muutoksia. Kuuttien kunnon heikentymiseen vaikuttaa myös jääpeitteen hupeneminen talvien lämpenemisen takia.

Ilmastonmuutos vaikuttaa hylkeisiin ravintoketjun kautta

Hylkeiden lisääntymistehoa seurataan kohtu- ja munarauhasnäytteistä saatavan tiedon perusteella. Hallikannan lisääntymisteho oli hyvä 2000-luvun alkupuolella, pieneni sitten, oli heikoin vuosina 2007–2011 ja on sen jälkeen taas parantunut (kuva 1A).

Viime vuosina hieman yli 80 prosenttia naaraista on synnyttänyt. Aikuisten naaraiden kunto vaikuttaa lisääntymistehoon. Kunto ja lisääntymisteho korreloivat hallien tärkeimmän ravintokalan, silakan, keskimääräisen painon kanssa (kuva 1B). Itämeren suolapitoisuus on laskenut ilmastonmuutoksen myötä. Suolapitoisuuden lasku on vaikuttanut silakan ravintoeläimiin ja sitä kautta silakoiden painoon (kuva 2). Ilmastonmuutos vaikuttaa siten ravintoverkkoon ja sitä kautta myös hylkeisiin.

Kuva 1. Vuosittain kuutin synnyttäneiden 7–25-vuotiaiden hallinaaraiden osuus kaikista ikäluokan naaraista (pylväs) ja Selkämeren silakoiden keskipaino (viiva) (A). Synnyttäneiden naaraiden osuus kasvaa 5-8-vuotiaiden silakoiden keskipainon kasvaessa (B). Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä näet sen suurempana.
Kuva 2. Selkämeren silakan keskimääräinen paino (pylväs) ja Selkämeren pintavesien suolapitoisuus (neliöt) eri vuosina (A). Silakan paino kasvaa suolapitoisuuden kasvaessa (B). Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä näet sen suurempana.

Hylkeiden kunnon mittarina käytetään ihonalaisen traanikerroksen paksuutta (kuva 3A). Kunto vaihtelee myös vuodenajoittain: hylkeet laihtuvat keväällä ja lihovat syksyllä (kuva 3B).

Kuva 3. Ihonalainen traanikerros kertoo hylkeiden kunnosta (A). Kunto vaihtelee vuodenajan mukaan (B). Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä näet sen suurempana.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kuutteihin myös suoraan

Hallikuuttien traanikerros on ohentunut viime vuosina ilmastonmuutoksen myötä (kuva 4A). Lämpiminä talvina, kun jääpeite on huono, monet hallinaaraat joutuvat synnyttämään maalle, mikä heikentää kuuttien kuntoa (kuva 4B). Kylminä talvina syntyneet kuutit ovat siten paremmassa kunnossa kuin lämpiminä talvina syntyneet. Myös silakan paino vaikuttaa kuuttien kuntoon.

Kuva 4. Hallikuuttien kunto (pylväs) ja talven (tammi-maaliskuu) keskilämpötila (viiva) eri vuosina (A). Hallikuuttien kunto heikkenee talvien lämmetessä (B). Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä näet sen suurempana.

Hallikuutin kunto näkyy sen elämässä vielä aikuisenakin

Silakat ovat laihtuneet ja uroshallit lyhentyneet 1990-luvun alun jälkeen eli silakan paino hallien syntymävuonna näkyy hallien aikuispituudessa vielä vuosien kuluttua (kuva 5A). Kuutti kasvaa hitaasti, kun niiden ravintokalat ovat laihoja, ja hidas kasvu heijastuu hallin aikuispituuteen (kuva 5B).

Aikuisilla hallinaarailla kuuttivuoden olosuhteet näkyvät jossain määrin lisääntymistehossa: erityisen kylminä vuosina (hyvinä jäätalvina) syntyneiden naaraiden lisääntymisteho on parempi kuin poikkeuksellisen lämpiminä vuosina syntyneiden. Naaraan lisääntymistehoon vaikuttaa kuitenkin kuuttivuoden olosuhteita enemmän sen hetkinen ravintotilanne ja kannan tiheys.

Kuva 5. Uroshallien aikuispituus ja silakan keskipaino hallien syntymävuonna (A). Uroshallit ovat aikuisena sitä pitempiä, mitä painavampia silakat olivat, kun hallit olivat kuutteja (B). Klikkaamalla hiirellä kuvan päällä näet sen suurempana.

Luke tutkii hyljekantoihin vaikuttavia tekijöitä

Tutkimuksen tarkoituksena on seurata etenkin hylkeiden lisääntymistehoa ja kuntoa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Myös hyljesaaliin ja -kannan rakennetta ja hylkeisiin kohdistuvaa metsästyspainetta selvitetään. Tutkimuksen yhteistyötahoja ovat: Ruokavirasto, Suomen riistakeskus, Swedish Museum of Natural History, SLU, metsästäjät ja kalastajat.

Tutkimustulosten avulla on viime vuosina selvitetty etenkin ilmastonmuutoksen ja ravintoverkossa tapahtuvien muutosten vaikutusta hylkeisiin. Hanke antaa siten tärkeää tietoa Itämeren tilasta, joka vaikuttaa, paitsi hylkeisiin, moniin muihinkin eliöihin ja myös ihmisiin. Itämeren tilaa seurataan sekä kansallisesti että kansainvälisesti erilaisten HELCOM:in kehittämien indikaattorien avulla, kuten hylkeiden lisääntymisteho ja kunto.

Metsästäjät ja kalastajat ovat lähettäneet vuosittain 30–214 hallinäytettä, joista 78 prosenttia tulee keväällä. Aiemmin norppanäytteitä tuli vain muutamia, mutta metsästyssäännöksien muututtua norppanäytteitäkin tulee nyt enemmän. Tässä esitetyt tulokset pohjautuvat metsästäjien ja kalastajien Lukelle lähettämiin hallinäytteisiin. 2000-luvulla hallinäytteitä on kertynyt 2300.

Yläreunan valokuva: Kaarina Kauhala, Luke