Vuonna 2016 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa yli 30 000 hallia, joista Suomen merialueella runsaat 11 000. Perämeren norppalaskentojen tulos oli puolestaan noin 7 400 norppaa.

Laskenta-aikaan touko-kesäkuussa halleja on eniten Itämeren pääaltaan reunamilla: Keski-Ruotsin saaristossa, Suomen lounaissaaristossa ja Viron länsirannikolla. Kannankasvu on viime vuosina ollut voimakkainta Keski-Ruotsin saaristossa. Myös eteläisellä Itämerellä hallien laskentakanta on hiljalleen vahvistunut.

2000-luvulla Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin runsaat viisi prosenttia vuodessa. Suomen alueella laskenta-aikaan nähtyjen hallien määrä on kuitenkin viime vuosina pysynyt melko vakaana. Keväällä 2016 valtaosa (9627) Suomessa lasketuista halleista tavattiin tuttuun tapaan lounaissaaristosta.

Kevään 2016 norppalaskennan tulos on selvästi matalampi (7437) kuin edellisen vuoden, jolloin jääolot olivat poikkeukselliset ja laskenta tuotti ennätykselliset 17 400 norppaa. Tulokset eivät kerro norppien määrän äkillisestä muutoksesta vaan muutoksista laskentaolosuhteissa. Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa.

Vaikka molempien hyljekantojen kehitys on ollut kasvusuuntaista, voi esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa uudenlaisia uhkia erityisesti lisääntymisessään jäästä ja lumesta riippuvaiselle norpalle.

halli-600
Laskennoissa nähdyt hallit koko Itämerellä (siniset neliöt) ja Suomessa (vihreät neliöt).
norppa-600
Perämerellä arvioitujen norppien määrät 1988-2016.

Vuoden 2016 hallilaskentatulos maittain ja merialueittain

Alue / maa Viro Suomi Venäjä Tanska Ruotsi Puola Yhteensä
Perämeri ja Merenkurkku 356* 991 1347
Selkämeri(1) 539(1) 2160 2699
Keski-Ruotsi 9217 9217
Lounaissaaristo 9627 9627
Suomenlahti 420 645 x 1065
Länsi Viro (poislukien Riianlahti) 1443 1443
Riianlahti 2645 2645
Etelä-Ruotsi 1438 1438
Tanska 589 589
Puola 46
Yhteensä 4508 11167 589 13806 46 30116

1) Sandbäck – Södra Sandbäck
* Vain Merenkurkun hylkeidensuojelualueet
x = Ei laskentaa Venäjällä. Viimeksi 2012, noin 300 hallia

Luken tuottama tieto on perusta hyljekantojen hoidolle

Luonnonvarakeskus vastaa merihyljekantojen seurannasta ja tekee hylkeisiin liittyvää tieteellistä tutkimusta. Keskeisiä tutkimuksen osa-alueita ovat hylkeiden ekologia, hyljekantojen elinvoimaisuus ja hylkeiden sosioekonomiset vaikutukset. Tutkimustuloksia hyödynnetään monipuolisesti Itämeren hyljekantojen hoidossa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

Itämeren hyljekantojen hoidosta Manner-Suomessa vastaa maa- ja metsätalousministeriö ja Ahvenanmaalla Maakuntahallitus. Suomen merihyljekantojen hoidon linjaukset esitetään Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa.

Uhanalaisen saimaannorpan seurannasta vastaa Metsähallitus.

Yläreunan kuva: Mervi Kunnasranta