Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Suomessa oli noin 88000 hirveä syksyn 2017 jahdin jälkeen.

Suurimmat hirvitiheydet (≥ 5 hirveä/1000 hehtaaria) olivat eteläisellä ja lounaisella rannikolla. Suuressa osassa Etelä- ja Länsi-Suomea hirvitiheydet vaihtelivat 3–4 hirveä/ 1000 ha. Itä- ja Pohjois-Suomessa tiheydet olivat pääosin alle 3 hirveä/ 1000 ha.

Kannan tuotto aikuisia naarashirviä kohden laskettuna oli 2000-luvun alhaisin laajoilla alueilla Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa, Koillismaalla ja Itä-Lapissa. Aikuisten hirvien sukupuolten lukusuhde oli korkeintaan 1,5 lehmää/sonni Lounais- ja Etelä-Suomessa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa.

Suomen hirvikannan koko ja rakenne arvioitiin hirvitalousalueittain käyttäen Oma riista -palvelussa ja hirvitietokorteilla syksyn 2017 hirvijahdin aikana ilmoitettua tietoa. Kannanarviot on tehty Luonnonvarakeskuksen kannanarviomallilla. Hirvitalousaluekohtaiset hirvikannan koon ja rakenteen arviot ovat luettavissa Riistahavainnot.fi-sivulla.

Tutkimusta hoitosuunnitelman toteuttamisen tueksi

Hirvi on maamme tärkein ja arvokkain riistaeläin, mutta runsaana esiintyessään se aiheuttaa myös merkittäviä vahinkoja tieliikenteessä ja metsätaloudessa. Yhteiskunnan tahtotila on hoitaa hirvikantaa siten, että se on elinvoimainen ja vakaa ja vahingot pysyvät kohtuullisina. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan mahdollisimman tarkkaa tietoa hirvikannan koosta, rakenteesta ja tuotosta ja niihin vaikuttavista tekijöistä.

Uuden hirvikannan hoitosuunnitelman linjausten mukaisesti alueelliset riistaneuvostot asettavat sidosryhmiä kuultuaan hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet Suomen hirvitalousalueille (kuva). Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimus laskee näille alueille kannan koon ja rakenteen arviot sekä verotussuositukset, joiden avulla päästään asetettuihin tavoitteisiin.