Puu sitoo kasvaessaan hiilidioksidia ilmasta. Vastaavasti puun korjuu, prosessointi tuotteiksi sekä puun lahoaminen ja palaminen vapauttavat hiilimolekyylit takaisin ilmankehään. Lisäksi metsänhoidon ja puun jalostuksen prosessit kuluttavat energiaa ja vapauttavat epäpuhtauksia ja ravinteita maahan, ilmaan ja veteen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta syntyvät puun ympäristövaikutukset.

Mitä enemmän puuta kasvaa, sitä enemmän metsä sitoo hiilimolekyylejä. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Ei yksin hiili

Puussa oleva hiili on lähtöisin ilmakehän hiilidioksidista. Mitä enemmän puuta kasvaa, sitä enemmän metsä sitoo hiilimolekyylejä. Tämä on luonnollinen prosessi jota voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Tämä on mahdollista vain jos voimme mitata ihmisen vaikutusta metsien kasvuun, puun käyttöä ja näihin liittyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Ilmakehästä sitoutuneen hiilen määrä kotimaisissa puulajeissa on 50 prosenttia kuivapainosta. Havupuun kuivapaino on lajista riippuen  380–403 kiloa kuutiometrille ( *) Hamberg et al, 2016, s 18-19). Tästä voidaan päätellä, että havupuukuutioon on sitoutunut ilmakehästä keskimäärin noin 195 kiloa hiiltä eli 715 kiloa hiilidioksidia.

Kasvihuonekaasuinventaariossa – Menetelmäkehitys Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 73/2016, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2016

Taimituotanto, maanmuokkaus metsänuudistamisen yhteydessä, koneiden käyttö ja maanpinnan rikkoutuminen hakkuissa sekä puutuotteiden valmistus lisäävät paitsi suoria kasvihuonekaasujen päästöjä ilmakehään myös muuta ympäristökuormitusta. Ei siis riitä että tarkastellaan vain hiiltä.

Maaperän happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen, otsonikato, resurssien kuluminen ja jätteiden syntyminen ovat esimerkkejä asioista, joita tarkastellaan ilmaston lämpenemisen ohella ympäristöselosteessa.

Jalanjälki on elinkaarimittari

Lukessa tutkitaan puun käytön ympäristövaikutuksia tuotteen koko elinkaaren ajalta. Ympäristöselosteessa raportoidaan tutkimuksen tulokset yhteisesti sovitulla tavalla. Se vaihtelee hieman tuoteryhmittäin – esimerkiksi sahatavaraksi jalostetusta puusta suurin osa käytetään rakentamiseen.

kaavio-jalanjalki
Rakennuksen elinkaaren vaiheet jaoteltuna standardin EN 15804 mukaisesti.

Oheisessa kuvassa on esitetty rakennuksen elinkaaren eri vaiheita. Puun käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia tarkastellaan jokaisessa vaiheessa erikseen, minkä jälkeen vaikutukset summataan määritellyn elinkaaren yli. Tämä mahdollistaa puun käytön ympäristövaikutusten vertailun muihin materiaaleihin nähden. Puumateriaaliin sitoutuneen hiilen määrä on harvoin vertailukelpoinen mittari.

Euroopan Unioni tähtää kiertotalousyhteiskunnaksi. Tällä tarkoitetaan luonnonvarojen ja energiaresurssien tehokkaampaa käyttöä ja kierrätystä sekä ympäristövaikutusten minimointia. Elinkaariarvioinnit ovat keskeinen työkalu kiertotalousyhteiskunnan ratkaisuvaihtoehtojen vertailemiseen.

Luke puun ja ympäristövaikutusten osaajana

Luke on johtava osaaja puun kasvatuksen ja metsänhoidon tutkimuksessa. Tätä osaamista käytetään myös ympäristövaikutusten arviointiin. Liitämme puun kasvatuksen vaikutukset puutuotteiden valmistuksen ja käytön elinkaarimalleihin ja tuotamme tietoa puutuotteiden jalanjäljistä sekä tuotteiden valmistajille että käyttäjille.

Tutkittua tietoa käytetään myös poliittisen ja hallinnollisen päätöksenteon tukena, kun tarvitaan luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa puutuotteiden käytön vaikutuksista ympäristöömme.

 

*) Julkaisu: Leena Hamberg, Helena M. Henttonen ja Tarja Tuomainen, 2016. Puusta valmistettujen tuotteiden hiilivaraston muutoksen laskenta Kasvihuonekaasuinventaariossa – Menetelmäkehitys Suomen kasvihuonekaasuinventaarioon. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 73/2016, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki 2016

Yläreunan kuva: Tarmo Räty, Luke.

Katso myös