Soiden ennallistamisella pyritään palauttamaan ojituksen takia heikentynyt tai tuhoutunut suoekosysteemi luonnontilaisen kaltaiseksi. Ennallistamisessa tukitaan suo-ojia ja poistetaan puustoa. Toimenpiteiden avulla soiden vedenpinnan taso saadaan nousemaan, suolajisto palaamaan ja turpeen muodostuminen käynnistymään.

Soiden ennallistamista tehdään ensisijaisesti luonnonsuojelualueilla. Luonnonsuojelualueiden ulkopuolella soiden ennallistamista tehdään yhä lisääntyvissä määrin silloin, kun ennallistettava suo sijaitsee lähellä metsänparannuskohdetta.

Tutkimukset osoittavat, että soiden  vedenpinnan taso palautuu yleensä nopeasti luonnontilaisten soiden tasolle. Turpeessa ja kasvillisuudessa tapahtuvat prosessit käynnistyvät sen sijaan hitaammin. Kehityksen suunta on kuitenkin toivottu: typen hajoaminen kasveille käyttökelpoiseen muotoon hidastuu, metsälajien peittävyys vähenee ja suolajien peittävyyys kasvaa. Suolajit ilmestyvät tukittuihin ojiin.

Maankohoamisrannikon nuorten soiden palautuminen ennallistamisen jälkeen etenee nopeammin kuin itärajalla pian jääkauden jälkeen syntyneiden soiden palautuminen.

suo-800-anne-tolvanen
Tupasvilla valtaa ojat muutaman vuoden kuluttua ennallistamisesta. Kuva: Anne Tolvanen

Ennallistamisella on ainakin lyhytaikaisia ympäristön tilaa heikentäviä vaikutuksia. Ojien tukkimisen aiheuttamat häiriöt ravinnekierrossa lisäävät lähivesien kuormitusta. Myös kasvihuonekaasupäästöt voivat lisääntyä ainakin lyhytaikaisesti. Useimmat tutkimusseurannat ovat vielä liian lyhytaikaisia kertomaan, palauttaako ennallis­ta­minen soille tyypilliset hitaat prosessit vai muodostuuko ennallistamisen seurauksena uusia suoluontotyyppejä.

Kunnostettavia soita riittää

Luonnonvarakeskus on mukana muun muassa laajassa EU LIFE+ Ympäristöohjelman rahoittamassa LIFEPeatLandUse-hankkeessa. Siinä tuotetaan tietoa metsätalous­käyt­töön soveltumattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö­vaihtoehdoista ja niiden ympäristö- ja taloudellisista vaikutuksista. Luken koordinoimassa hankkeessa mukana ovat Helsingin ja Oulun yliopistot, Metsähallitus, SYKE ja Vapo Oy. Hanke saa rahoitusta myös Ympäristöministeriöltä ja Turveruukki Oy:ltä.

Yli puolet lähes 10 miljoonasta suohehtaarista on ojitettu metsä­talous­käyt­töön. Lähes viidennes metsätalouskäyttöön ojitetuista soista tuottaa kuitenkin heikosti puustoa pääasiassa kasvupaikan vähä­ravin­tei­suuden vuoksi.

Soiden ennallistamista on tutkittu pääosin 2000-luvulta lähtien. Tutkimus tuottaa käytännön tietoa ennallistamisen ja maankäytön suunnittelulle sekä perustietoa ekosysteemien toimintaan ja palautuvuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yksi merkittävä tutkimustiedon sovelluskohde on turvetuotannosta vapautuneiden soiden jälkikäyttövaihtoehtojen suunnittelu ja käytännön toteutus.

Yläreunan kuva: Juha Siekkinen