Ennallistamisen tavoitteena on elinympäristön luonnontilaisuuden palauttaminen. Luonto voidaan jättää en­nal­listumaan itsekseen tai ihminen voi nopeuttaa ekosysteemin palautumista erilaisilla toi­men­piteillä kuten polttamalla tai tekemällä pieniä aukkoja metsään.

Elinympäristöjen ennallistamisen tavoite on hidastaa tai kokonaan pysäyttää lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehitys. Usein tavoitteena on myös luonnontilaisten alueiden liittäminen toisiinsa, ja erityisesti soiden kohdalla myös alueen virkistysarvojen parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Ennallistamista tehdään pääasiassa luonnonsuojelualueilla. Soiden ennallistaminen suojelualueiden ulkopuolella on yleistymässä.

Euroopan unioni asettaa ennallistamisen tavoitteet

Pääosa Suomen metsä- ja suoluonnosta on ollut ihmisen vaikutuksen alaisena. Metsätalouden jäljet kuten tasaikäinen metsikkörakenne, vähäinen lahopuun määrä ja suo-ojat näkyvät tämän takia kaikkialla, myös monilla suojelualueilla. Vaikka metsätalous ei niissä enää jatku, luonnontila saattaa jatkaa heikkenemistään.

EU on asettanut tavoitteeksi ennallistaa 15 prosenttia heikentyneistä luontotyypeistä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa valtion omistamilla mailla on ennallistettu metsiä ja soita yhteensä yli 36 000 hehtaaria ja yksityismailla noin 750 hehtaaria. Ennallistettu ala vastaa vai 0,1 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Suomessa EU:n asettaman tavoitteen saavuttamisessa merkittävää on soiden suojelun täydennysohjelman toteutuminen. Ohjelman tarkoitus on edistää nykyisen soiden suojeluverkoston kytkeytyvyyttä ja alueellista edustavuutta. Tästä huolimatta Suomella on omat haasteensa tavoitteen saavuttamisessa.

Ennallistamisella on hintalappu

Ennallistamisella on aina jokin hintalappu. Kannattaako kohde jättää ennallistumaan luontaisesti vai pyrkiä nopeuttamaan sitä erilaisilla toimenpiteillä? Molempien vaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä pitäisi puntaroida sekä luonnon että ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan ennallistamisella voidaan edistää monien uhanalaisten tai vaarantuneiden lajien säilymistä ja sen myötä luonnon monimuotoisuutta. Monimuotoinen luonto on puolestaan ihmiselle elinehto. Se tuottaa ravintoa, lääkkeitä, vettä, puhdasta ilmaa ja toimii muun muassa ilmastonmuutoksen puskurina.

Ennalistamisen hintaan vaikuttaa myös ennallistetun kohteen hoitovaatimukset. Esimerkiksi perinnemaisemien ja lintukosteikkojen säilyttäminen vaatii jatkuvaa hoitoa. Lisäksi tulesta riippuvaisen lajiston säilymisen kannalta tärkeää on niin sanottu palojatkumo. Tällä tarkoitetaan sitä, että aikaisemmin poltetun metsäalueen lähellä poltetaan muutaman vuoden sisällä toinen alue, jolle lajisto voi siirtyä.

Ennallistamisen toimenpiteiden laajuutta kannattaa lisäksi miettiä mahdollisten haittavaikutusten vuoksi. Esimerkiksi maata muokkaavat toimenpiteet saattavat lisätä ravinnekuormitusta lähivesissä. Lisäksi ennallistamisen sosiaalinen hyväksyttävyys ja hyödyt vaihtelevat.

Tutkimuksen tavoitteena löytää parhaat menetelmät ennallistamiseen

Anne Hekkala, vain tähän
Uutta kasvua ennallistetulla alueella. Kuva: Anne Hekkala

Lukessa tutkitaan metsien ja soiden ennallistamisen vaikutuksia monimuotoisuuteen, ympäristöön sekä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan. Tutkimuksen tavoite on verrata erilaisten ennallistamismenetelmien tehokkuutta palautettaessa luonnontilaisille ekosysteemeille tyypilliset toiminnat ja rakennepiirteet.

Tutkimus tuottaa käytännön tietoa ennallistamisen ja maankäytön suunnittelulle sekä perustietoa ekosysteemien toimintaan ja palautuvuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Yläreunan kuva: Anne Hekkala