Istuttaminen on varmin ja nopein tapa perustaa uusi metsä. Istutustyössä, kuten kaikissa muissakin metsänuudistamisketjun vaiheissa, oikein ja huolellisesti tehty työ on onnistumisen edellytys. Luke on koonnut puuntaimien istutusohjeet huoneentauluksi, jonka voi ladata ja tulostaa itselle.

Istuttajan huoneentaulu. Klikkaa kuva suuremmaksi. Huoneentaulu pdf-tiedostona.

Istutusajankohdat

Kevät

Keväällä taimet ovat lepotilaisia. Kasvukauden edetessä ulkona varastoitavat taimet lähtevät kasvuun ja niiden veden tarve lisääntyy. Kevätistutuksiin tarkoitettuja taimia ei pidä istuttaa enää juhannuksen jälkeen. Pakkasvarastoiduilla taimilla kasvukausi jää liian lyhyeksi ja jo kasvuun lähteneillä taimilla juuristo pakkautuu liiaksi juuripaakkuun. Nämä heikentävät taimien jatkokehitystä.

Kesä

Kesällä taimet juurtuvat nopeasti ja niiden kasvu myöhempinä vuosina on parempaa kuin keväällä tai syksyllä istutettujen taimien. Kesäistutus sopii vain kuusen ja rauduskoivun taimille. Kesällä istutettavat taimet ovat kasvussa ja niiden veden tarve on suuri. Taimitarhat kasvattavat nimenomaan kesäistutuksiin sopivia taimieriä, joiden tilaukset on tehtävä ennakkoon.

Syksy

Syysistutus sopii kuusen taimille, ja alustavien tulosten mukaan myös pienille koivun taimille. Suotuisissa sääoloissa ja oikeanlaisilla kasvupaikoilla istutusta voidaan jatkaa vielä lokakuun alussakin. Alkusyksystä taimien juurten ja läpimitan kasvu sekä karaistuminen ovat kesken. Tämän vuoksi taimia ei saa pitää paria päivää pidempään pimeässä.

Istutussyvyys

Istutussyvyys tarkoittaa sitä osaa taimen versosta, joka on maan alla istutuksen jälkeen, eli matkaa juuripaakun pinnasta maan pintaan. Paakun alin osa on tuota syvemmällä. Istutusputken säätöjä muuttamalla voidaan istutussyvyyttä säätää. Käytössä on myös erityisesti syväistutukseen soveltuvia pottiputkia.

Mätästyksessä syväistutuksesta ei ole haittaa taimelle vaan päinvastoin sen kasvu paranee, ja rouste- sekä kuivuustuhojen riskit vähenevät. Versosta pitää olla kuitenkin vähintään puolet maan pinnan yläpuolella.

Taimet istutetaan muokattuun maahan

Taimien kemiallisesta suojauksesta huolimatta tukkimiehentäin tuhojen riski on erittäin suuri muokkaamattomalla maalla lukuun ottamatta pohjoisinta Suomea. Tukkimiehentäit eivät mielellään syö kivennäismaassa olevia taimia, joten taimen ympärillä on hyvä olla 10 cm levyinen yhtenäinen kivennäismaakerros.

Muokatulla maalla muun kasvillisuuden kilpailu vedestä ja ravinteista on vähäisempää, eivätkä heinät ja ruohot myöskään kaadu taimien päälle. Etenkin mätästyksessä heinimistarve vähenee. Muokatussa maassa myös lämpötila kohoaa, mikä osaltaan nopeuttaa taimien kasvuun lähtöä keväällä. Muokkaus takaa juuristolle löyhemmän ja runsashappisemman kasvualustan, sillä muokkaamaton metsämaa on tiivistä.

Uudistamisen jälkeen kosteimmilla kasvupaikoilla on usein liikaa vettä, jolloin taimien juuristo voi kärsiä hapenpuutteesta. Kohoumilla, kuten mättäissä, taimi saadaan hieman kuivempiin olosuhteisiin ja varmistetaan näin taimien hyvä kasvuun lähtö.

Yläreunan kuva: Jaana Luoranen, Luke.