Metsänuudistaminen on yksi tärkeimmistä metsänkasvatuksen vaiheista. Uudistamisketjussa tehdyt toimenpiteet, niiden ajoitus ja laatu vaikuttavat ketjussa myöhemmin tehtäviin toimenpiteisiin.

Metsänuudistamisen tavoitteena on saada päätehakkuussa poistetun puuston tilalle hyvätuottoinen taimikko. Metsälaki velvoittaa metsänomistajan uudistamaan metsän päätehakkuun jälkeen. Kannattavaa metsätaloutta harjoittava metsänomistaja uudistaa metsänsä mahdollisimman nopeasti uudistamishakkuun jälkeen. Metsänkasvatuksen ketjussa metsänuudistamisvaihe alkaa uudistamishakkuusta ja päättyy ensiharvennukseen.

Metsä uudistetaan kasvupaikalle parhaiten soveltuvalla puulajilla, mielellään jalostettua alkuperää olevilla siemenillä tai taimilla ja kohteelle sopivalla menetelmällä. Metsänviljelyssä avohakkuun jälkeen metsä uudistetaan käyttäen siemeniä tai taimia uuden puusukupolven aikaansaamiseen. Luontaisesti uudistettaessa osa puustosta jätetään joko uudistusalalle tai sen reunaan siementämään uudistettava ala tai hyödynnetään jo olemassa olevaa taimiainesta. Luontaiseen uudistamiseen tähdätään käyttäen siemenpuu-, kaistale- ja suojuspuuhakkuita.

Kaikki taloudellisesti merkittävät metsäpuumme uudistetaan valtaosin viljellen. Metsänviljely on edellytys sille, että esimerkiksi metsänjalostuksella aikaansaatu puiden kasvun ja laadun paraneminen voidaan hyödyntää.

Menetelmäkehitystä ja laadunhallintaa

Maanmuokkauskokeella Rajamäellä. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Metsänuudistamisen laatu vaihtelee, ja siihen voivat vaikuttaa monet tekijät. Työn laatu niin maanmuokkauksessa, kylvössä kuin istutuksessakin on avainasemassa hyvätuottoisen taimikon aikaansaamisessa. Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää erilaisia laadunhallinnan menetelmiä työntoteuttajien avuksi ja yhdessä heidän kanssaan. Erilaisille kasvupaikoille sopivien uudistamis- ja maanmuokkausmenetelmien kehittäminen ja vertaileminen auttaa metsäalan toimijoita löytämään parhaat käytännöt metsänuudistamiseen.

Metsänuudistamismenetelmien kehittämisessä tuhojen ennakointi ja niiden vähentäminen on merkittävä osa tutkimusta. Esimerkiksi tukkimiehentäi on yksi pahimmista istutustaimikoita uhkaavista tuholaisista. Tukkimiehentäin tuhojen torjuntaan sopivat viljelymenetelmät, etenkin maanmuokkaus ja sen laatu, ovat yksi Luken tutkimuskohteista.

Metsänuudistamisessa kustannustehokkuus on avainasia. Kannattavassa puuntuotannossa hyvin kasvava uusi puusukupolvi pitää saada aikaan mahdollisimman nopeasti ja koko uudistamisketju huomioiden mahdollisimman alhaisin kustannuksin.  Siksi esimerkiksi uudenlaisten taimilajien ja istutusmenetelmien kehittäminen on tärkeää.

Tukkimiehentäi, istutustaimikoita piinaava tuholainen. Kuva: Merja Lindroos, Luke.

Metsänviljelyn koneellistaminen on yksi avaintekijöistä työn tuottavuuden lisäämisessä. Istutusten koneellistaminen, vähenevä työvoima ja metsänomistajakunnan omatoimisuuden väheneminen on lisännyt tarvetta selvittää myös istutuskauden laajentamista perinteisestä keväästä niin pitkälle syksyyn kuin vain mahdollista. Istutuskauden laajentaminen tuo tarpeen muuttaa taimilajeja, niiden kasvatusta ja taimihuoltoa.

Metsäkylvössä pyritään vähentämään siemenkulutusta ja nopeuttamaan kylvötaimien alkukehitystä parantamalla kylvöalustan laatua ja siemenen sijoittumista kylvöalustalle. Istutuksen tavoin pyritään selvittämään myös mahdollisuuksia kylvökauden pidentämiseen. Metsäkylvötutkimuksessa Luke tekee tiivistä yhteistyötä kone- ja laitevalmistajien kanssa.

Tietoa metsänomistajille ja metsäpalveluita tarjoaville yrityksille

Tutkimuksen tuella voidaan parantaa metsänuudistamisen tuloksia ja lisätä metsänkasvatuksen kustannustehokkuutta. Tutkimustuloksia voivat hyödyntää niin palveluiden tarjoajat kuin metsänomistajatkin. Metsänuudistamispalveluita tarjoavat yritykset pystyvät parantamaan työnsä laatua ja aikaansaamaan onnistuneita taimikoita asiakkailleen kustannustehokkaasti.  Kehitettyjen uudistamismenetelmien ja niiden parantuneen laadun ansiosta metsänomistajat saavat metsänsä päätehakkuun jälkeen taas nopeasti tuottaviksi.

Lisätietoja

Pekka Helenius (kylvö)
Tatu Hokkanen (siemensatoennusteet)
Jaana Luoranen (istutus, maanmuokkaus)
Kari Mäkitalo (pohjoinen)
Markku Saarinen (turvemaat)
Timo Saksa (maanmuokkaus, laadunhallinta)
Heli Viiri (metsätuhot)

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke.