Kestävän metsätalouden harjoittaminen edellyttää toimivaa metsäpuiden siemen- ja taimituotantoa. Uudistamisvelvoite eli uuden metsän perustaminen joko kylvämällä tai istuttamalla päätehakkuun jälkeen on ollut johtava periaate metsälainsäädännössämme jo yli sadan vuoden ajan.

Kaikki alkaa siemenestä

Taimituotantoon ja metsäkylvöihin tarvitaan jatkuvasti korkealaatuista ja alkuperältään sopivaa siementä. Viime vuosikymmeninä siementä on käytetty vuosittain noin 9 000 kiloa, josta suurin osa, yli 7 000 kiloa kuluu männyn metsäkylvöihin. Taimitarhoilla on viime vuosina kylvetty keskimäärin 1500 kiloa siementä, josta mäntyä on ollut noin kolmannes, loppu pääosin kuusta.  Myös rauduskoivun siementä käytetään pieniä määriä vuosittain.

Kylvön ja istutuksen keskinäinen suhde metsänviljelyssä ratkaisee siemenen kokonaiskulutukseen. Kilo männyn siementä riittää noin kolmen hehtaarin suuruisen alan metsäkylvöihin, mutta samasta määrästä saadaan taimitarhalla noin kymmenen kertaa suuremman alueen viljelyyn tarvittavat taimet.

Kuusi tarvitsee apua lisääntymiseensä, jotta jalostettua siementä saadaan riittävästi. Infograafi: Katri Himanen ja Pekka Helenius, Luke. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Metsänviljelyssä käytetään jalostamatonta, metsikkökeräyksistä saatavaa siementä ja jalostettua siemenviljelyssiementä. Metsikkösiemen kerätään talousmetsistä uudistushakkuiden yhteydessä, jalostettu siemen tuotetaan metsäpuiden siemenviljelyksillä.  Niihin on metsänjalostuskokeista saatujen tulosten perusteella koottu emopuut, joiden risteytyessä syntyvien jälkeläisten kasvu- ja tuotosominaisuudet ovat maatiaissiementä paremmat.

Jalostetulla viljelyaineistolla saadaan puulajista riippuen noin 10–25 prosentin tilavuuskasvun lisäys metsikkösiemeneen verrattuna. Männyn ja rauduskoivun jalostuksella on lisäksi saatu aikaan selviä parannuksia rungon tukkiosan oksaisuuslaadussa. Metsänjalostuksessa käytettävät emopuut – ja siten siemenviljelyssiemenen perimä – ovat peräisin luonnonmetsistämme.

Paakkutaimi. Kuva: Erkki Oksanen, Luke.

Valtaosa Suomessa vuosittain tuotetuista noin 150 miljoonasta metsäpuun taimesta tulee suurilta taimiyhtiöiltä. Metsänviljelyyn toimitetuista taimista vuonna 2016 kaksi kolmannesta oli kuusta, noin kolmannes mäntyä ja viitisen prosenttia rauduskoivua.  Taimet välittävät halutut geenit metsään, ja niiden laatu vaikuttaa uuden metsikön kasvuun lähtöön.

Metsäpuiden taimituotanto perustuu nykyisin paakkutaimikasvatukseen, jossa hyödynnetään alkukeväästä muovihuoneita, itse kasvukauden aikana pyritään hyödyntämään yhtä huonetta useamman kylvöerän kasvatukseen. Taimierät karaistaan ulkokasvatuskentillä pakkasvarastointia tai ulkona tapahtuvaa talvivarastointia varten.

Metsäpuiden siemenlaboratorio ja tutkimustaimitarha

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tehtävä metsäpuiden siementen ja taimien tutkimus on luonteeltaan soveltavaa.  Käytännön siemenhuollossa ja taimituotannossa esille tulleisiin kysymyksiin pyritään vastaamaan soveltamalla eri tieteenalojen ja erityisesti kasviekologian ja -fysiologian perustutkimusta.  Tavoitteena on optimoida siementen ja taimien monivaiheisia tuotantoketjuja sillä tavoin, että saavutetaan metsänhoidollisesti mahdollisimman hyvä metsänuudistamistulos.

Tärkeitä tutkimusteemoja ovat muun muassa siementen tuleentuminen, käpyjen varastointi sekä siementen karistus- ja puhdistustekniikat.  Lisäksi kehitetään integroitua torjuntaa kuusen siementen hyönteistuhojen vähentämiseksi.

Taimituotannossa tutkimusteemat liittyvät tuotantoketjun kustannustehokkuuteen, ympärivuotiseen taimen tuotantoon koneistutusta varten sekä kasvihuonetekniikkaan ja erityisesti LED-valojen käyttöön metsäpuiden kasvun ja kehityksen säätelyssä. Tieteellisen toiminnan ohella keskeinen osa siemenlaboratorion ja tutkimustaimitarhan toimintaa on tutkimustiedon jalkauttaminen käytäntöön.

Siemenhuollon ja taimituotannon tutkimus- ja kehittämistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä koko metsänviljelyketjussa. T&K-panostukset siemenhuoltoon ja taimituotantoon maksavat itsensä takaisin lisääntyvänä kasvuna ja puiden parempana laatuna viljelymetsissä.

Yläreunan kuva: Katri Himanen, Luke.

Katso myös