Jatkuvassa kasvatuksessa metsää ei uudisteta ja kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on monen ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Avohakkuuta ei tehdä, vaan metsä säilyy aina enemmän tai vähemmän peitteisenä.

Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut käyttämään jatkuvaa kasvatusta (eli erirakenteista metsän kasvatusta) ainakin osassa metsiään. Avohakkuuton metsänhoito ei ole kuitenkaan yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa. Sitä pidetään kuitenkin yhtenä tärkeimmistä vaihtoehdoista turvemaiden metsätaloudessa, jossa avohakkuuseen perustuvat menetelmät ovat ajautuneet suuriin ongelmiin mm. vesistöpäästöjen ja huonon kannattavuuden takia.

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta

Erirakenteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuutta. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi, ja uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Kuusikoissa käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita, männiköissä siemen- ja suojuspuuhakkuita ja ylispuuston kasvatusta. Jatkuvalle kasvatukselle on ominaista ajattelun ja toiminnan joustavuus tavoitteiden, tilanteen ja metsän edellytysten mukaan.

Kuusikoissa jatkuvan kasvatuksen päämenetelmä on eri-ikäiskasvatus, joka on menetelmistä tunnetuin ja tutkituin. Metsää käsitellään poimintahakkuin, joissa poistetaan pääasiassa vain suuria puita. Kasvamaan jätettävistä pienemmistä puista ja alikasvosreservistä nousee uusia puita ottamaan vastuuta metsän tulevaisuudesta ja puuntuotannosta. Metsää kasvatetaan melko harvana, jotta pienten puiden ja alikasvosten kunto säilyy hyvänä ja metsä taimettuu. Mutta metsän voi myös pilata, jos tekee liian rohkean poimintahakkuun tiheäksi kasvaneessa metsässä. Tällöin kasvu taantuu ja myrskytuhot iskevät.

Metsänhoidon kustannukset pienet – puuntuotos alhaisempi kuin viljelymetsätaloudessa

Jatkuvassa kasvatuksessa ei päästä niin suureen puuntuotokseen kuin viljelymetsätaloudessa. Pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta se voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Metsänhoidon kustannukset ovat pienet, kun viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, eikä hakkuutuloja tarvitse odottaa vuosikymmeniä kuten avohakkuun jälkeen. Tärkein syy jatkuvan kasvatuksen valitsemiseen on kuitenkin avohakkuun aiheuttaman rajun muutoksen välttäminen.

Puunkorjuu toimii erirakenteiskasvatuksessa tavallisilla koneellisilla menetelmillä, mutta se on hankalampaa ja jonkin verran kalliimpaa, ja puuston vaurioituminen korjuussa on arkipäivää. Kokemuksen karttuminen ja menetelmien kehittyminen pienentävät riskejä. Puita lahottava sienitauti, juurikääpä, on jatkuvassa kasvatuksessa jopa suurempi ongelma kuin tasaikäiskasvatuksessa. Metsikköön iskeytynyt tartunta saadaan pois vain avohakkuulla ja puulajia vaihtamalla, joten juurikääpäinen metsä ei sovi jatkuvaan kasvatukseen. Jos tartuntaa ei vielä ole, se voidaan estää samalla tavalla kuin tasaikäiskasvatuksessakin: välttämällä lämpimän vuodenajan puunkorjuuta.

Tutkimus perustuu ainutlaatuisiin koesarjoihin

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan jatkuvaa kasvatusta sen biologisista ja teknisistä perusteista aina taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ekologisiin vaikutuksiin ja toimintamalleihin asti. Metsänkäsittelymenetelmien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen on yksi tärkeimmistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Lukella on käytössään ainutlaatuiset koesarjat, joissa erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmiä on kokeiltu ja puiden ja metsän kehitystä seurattu tarkoilla mittauksilla useita vuosikymmeniä.

Tutkimustieto jalostettu metsänhoitosuosituksiin, oppaisiin, informaatiosovelluksiiin ja koulutuspaketteihin

Tutkimustulokset luovat perustan erirakenteismenetelmien käyttötarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiselle ja menetelmien kehittämiselle.

Luken tuottamaa tutkimustietoa hyödynnetään käytännön toiminnasta aina metsänkäsittelyn strategisiin linjauksiin ja poliittiseen ohjaukseen asti. Luke tuottaa tieteellisen tiedon pohjalta erirakenteiskasvatuksen ratkaisuja ja toimintamalleja, ja tarjoaa ne käyttäjille metsänhoitosuosituksina ja oppaina, informaatiosovellutuksina (esimerkiksi Motti-ohjelmisto) ja koulutuspaketteina. Sovellamme tutkimusmenetelmiämme maailmallakin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös