Erirakenteista metsää ei kasvateta yhtenä tasaikäisenä puusukupolvena, vaan metsiköissä on aina eri-ikäisiä puita, joista poistetaan osa kerrallaan. Metsän kasvattaminen pienipiirteisin menetelmin ilman avohakkuuta vapautettiin käytön rajoituksista uudessa metsälaissa vuonna 2014.

Merkittävä osa metsänomistajista on kiinnostunut käyttämään erirakenteista metsän kasvattamista ainakin osassa metsiään. Maiseman ja luonnon kannalta arvokkaissa metsissä sitä on jo käytetty rutinoidusti. Avohakkuuton metsänhoito ei ole kuitenkaan yleistymässä nopeasti, koska siihen liittyy vielä monia ongelmia ja riskejä, jotka odottavat ratkaisuaan kokemuksen ja tutkimustiedon karttuessa.

Metsänhoitoa ilman avohakkuuta

Erirakenteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuutta. Metsä jää hakkuun jälkeen aina puustoiseksi, ja uusia puita nousee alikasvosreservistä ja lisää syntyy luontaisesti. Kuusikoissa käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita, männiköissä siemen- ja suojuspuuhakkuita ja ylispuuston kasvatusta. Erirakenteiskasvatukselle on ominaista ajattelun ja toiminnan joustavuus tavoitteiden, tilanteen ja metsän edellytysten mukaan.

Erirakenteismetsää harvennetaan voimakkaasti ja kasvatetaan melko harvana, jotta alikasvosten ja pienten puiden kunto säilyy hyvänä ja metsä uudistuu. Mutta metsän voi myös pilata, jos tekee liian rohkean poimintahakkuun tiheäksi kasvaneessa metsässä. Tällöin kasvu taantuu ja myrskytuhot iskevät.

Metsänhoidon kustannukset pienet – puuntuotos alhaisempi kuin viljelymetsätaloudessa

Erirakenteiskasvatuksessa ei päästä niin suureen puuntuotokseen kuin viljelymetsätaloudessa. Pienemmästä puuntuotoksesta huolimatta erirakenteiskasvatus voi olla taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Metsänhoidon kustannukset ovat pienet, kun viljelyä ja taimikonhoitoa ei juuri tarvita, eikä hakkuutuloja tarvitse odottaa vuosikymmeniä kuten avohakkuun jälkeen. Tärkein syy erirakenteiskasvatus valitsemiseen on kuitenkin avohakkuun aiheuttaman rajun muutoksen välttäminen, vaikka puuuntuotos pienenisikin.

Puunkorjuu tehdään  tavallisilla koneellisilla menetelmillä, mutta se on hankalampaa ja jonkin verran kalliimpaa, ja puuston vaurioituminen korjuussa on arkipäivää. Kokemuksen karttuminen ja menetelmien kehittyminen pienentävät riskejä. Puita lahottava sienitauti, juurikääpä, on suuri ongelma erirakenteiskasvatuksessa. Metsikköön iskeytynyt tartunta saadaan pois vain avohakkuulla ja vaihtamalla puulajia. Jos tartuntaa ei vielä ole, se voidaan oikeilla toimintatavoilla torjua myös erirakenteiskasvatuksessa.

Tutkimus perustuu ainutlaatuisiin koesarjoihin

Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan erirakenteiskasvatusta sen biologisista ja teknisistä perusteista aina taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ekologisiin vaikutuksiin ja toimintamalleihin asti. Metsänkäsittelymenetelmien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen on yksi tärkeimmistä tutkimus- ja kehittämiskohteista. Lukella on käytössään ainutlaatuiset koesarjat, joissa erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmiä on kokeiltu ja puiden ja metsän kehitystä seurattu tarkoilla mittauksilla useita vuosikymmeniä.

Tutkimustieto jalostettu metsänhoitosuosituksiin, oppaisiin, informaatiosovelluksiiin ja koulutuspaketteihin

Tutkimustulokset luovat perustan erirakenteismenetelmien käyttötarpeen ja mahdollisuuksien selvittämiselle ja menetelmien kehittämiselle.

Luken tuottamaa tutkimustietoa hyödynnetään käytännön toiminnasta aina metsänkäsittelyn strategisiin linjauksiin ja poliittiseen ohjaukseen asti. Luke tuottaa tieteellisen tiedon pohjalta erirakenteiskasvatuksen ratkaisuja ja toimintamalleja, ja tarjoaa ne käyttäjille metsänhoitosuosituksina ja oppaina, informaatiosovellutuksina (esimerkiksi Motti-ohjelmisto) ja koulutuspaketteina. Sovellamme tutkimusmenetelmiämme maailmallakin, nyt muun muassa Californiassa, Tansaniassa, Britanniassa ja pohjoismaissa.

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös