Metsissä kasvaa syötävien sienien ja marjojen lisäksi kasveja, joita voidaan käyttää ruokana, yrtteinä ja rohdoksina. Joukossa on myös lajeja, joita hyödynnetään elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomen puhtaassa luonnossa ja valoisassa kesässä kasvavien kasvien vaikuttavien aineiden pitoisuudet ovat korkeita.

Jokamiehenoikeuden nojalla kuka tahansa voi kerätä metsästä vapaasti ruohovartisia kasveja – lukuun ottamatta rauhoitettuja lajeja. Sen sijaan puiden lehtien, silmujen ja vuosikasvaimien kuten kuusenkerkkien, pakurikäävän ja jäkälän kerääminen edellyttävät maanomistajan lupaa. Samoin mahlan ja pihkan juoksuttamiseen tarvitaan lupa.

Luonnonkasvien vaikutuksia todennettu tutkimuksissa

web_811_12564_eo_800
Kuusen pihkaa. Kuva: Erkki Oksanen, Luke

Kansanlääkinnässä on käytetty perinteisesti muun muassa koivua, katajaa, mustikkaa, sianpuolukkaa, mesiangervoa, siankärsämöä, ruusujuurta ja väinönputkea. Havupuiden pihkasta on valmistettu tulehduksia estävää voidetta ja kuusenkerkistä muun muassa yskänsiirappia. Keväisin koivuista laskettavaa mahlaa on käytetty vuosisatojen ajan lievittämään muun muassa nivel- ja reumavaivoja.

Kasvien teollisen hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että niiden vaikuttavat ominaisuudet on selvitetty myös tieteellisesti. Luonnonvarakeskus (entinen Metsäntutkimuslaitos) on tutkinut yhteistyössä yritysten kanssa muun muassa ruusujuuren, mustikanversojen, katajanversojen, koivunlehtien, siankärsämön ja pihkan vaikuttavia aineita ja mahdollisuutta hyödyntää kasveja luonnontuote- ja lääketeollisuudessa.

Tutkimustulosten mukaan esimerkiksi siankärsämöuute ehkäisee infektiobakteerien kasvua, ja pihka puolestaan kynsisienen kasvua. Pihka ja erityisesti sen hartsihapot ehkäisevät infektioita aiheuttavien bakteerien energiantuotannon ja lisääntymisen. Kun mikrobien kasvu haavassa estyy, elimistön omat puolustusmekanismit voivat toimia tehokkaammin.

Maantieteellisellä sijainnilla näyttäisi olevan vaikutusta kasvien vaikuttavien aineiden pitoisuuksiin. Esimerkiksi katajan fenoli- ja terpeeniyhdisteiden, mustikanvarvun fenoliyhdisteiden ja koivun flavonoidiyhdisteiden pitoisuudet nousevat pohjoista kohti. Tutkittavien yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet olivat 1,5–10 kertaa suuremmat Pohjois-Lapissa kuin Etelä-Suomen rannikkoalueella.

Tutkimusta ja innovaatioita yritystoiminnan kehittämiseen

Luonnonkasvien teolliseen hyödyntämiseen liittyvää tutkimusta tehdään usein yhteistyössä yritysten kanssa. Tutkimusten tavoitteena on uusien innovaatioiden kehittäminen luonnontuotteiden pohjalta.

Lapissa on käynnissä Voimametsät-hanke, jossa etsitään luonnosta raaka-aineita hyvinvointituotteisiin ja -palveluihin. Hankkeessa kokeillaan muun muassa pakurikääpien tuottamista ymppäämällä pakuririhmastoa koivuihin, puolukanviljelyä ja luonnonmarjojen tehostettua pölytystä.

 

luonnontuotekansi-suUUSI ESITE: Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen

Uudessa värikkäässä esitteessä kerrotaan muun muassa luonnontuotteiden kaupallisesta käytöstä, marja- ja sienimarkkinoista, luonnontuotemarkkinoista, luonnontuotteiden keräämisestä Euroopan tasolla, jokamiehenoikeuksista, satonäkymistä jne.

Esite on 12-sivuinen, ja se on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen

Non-Wood forest products boosting the North Karelian bioeconomy

Yläreunan kuva: Erkki Oksanen, Luke

Katso myös