Noin puoli vuotta kestävän sienikauden aloittavat toukokuussa ilmestyvät korvasienet.  Sienikauden päättää suppilovahvero, jota voi löytää kuusimetsien sammalikosta vielä marraskuussa. Luke laatii sienikauden aikana useita satoennusteita sienestäjien iloksi.

korvasieni
Herkullinen korvasieni on ennen käyttöä keitettävä kahteen kertaan ja huuhdottava huolellisesti. Kuva: Merja Lindroos, Luke.

Toukokuun korvasieniesiintymien jälkeen sienikausi katkeaa hetkeksi. Kesä-heinäkuussa on lupa odottaa männynherkkutatteja, kanterelleja sekä koivu- ja keltahaperoita.  Heinä-elokuussa kuusimetsiin alkaa nousta haapa- ja kuusenleppärouskuja, mäntymetsiin puolestaan kangasrouskuja ja -haperoita sekä männynpunikkitatteja. Koivuvaltaisissa metsissä esiintyy kantarelleja, koivu- ja keltahaperoita sekä koivunpunikkitatteja. Herkkutatit tulevat runsaina, jos sää on suotuisa. Syys- ja lokakuussa kuusi- ja koivuvaltaisiin metsiin nousee haapa- ja karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja kantarelleja. Syksyn viimeisenä sienenä kerätään maukasta ”suppista” eli suppilovahveroa.

Sienet ovat sienirihmaston tuottamia, maan pinnalle pulpahtavia itiöemiä. Suomessa kasvavista suursienilajeista parisataa on syötäviä, kauppasieniksi näistä on hyväksytty 31 sienilajia. Loppujen lopuksi ravinnoksi hyödynnetään kuitenkin vain 5–10 yleisintä sienilajia.

Luke tuottaa monipuolista sieni- ja metsätietoa

Runsassatoisena sienivuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina sienivuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa.

Luke laatii kesän kuluessa useita sienisatoennusteita, joissa otetaan huomioon erilaisia sienisatoon vaikuttavia asioita.  Hyvän sienisadon syntymistä säätelevät monet tekijät, kuten sademäärä, kasvukauden lämpötila, metsikön puulajisuhteet, metsän ikä, puuston tiheys ja latvusvarjostus. Myös humus- ja sammalkerroksen sekä karikkeen paksuudella, kosteudella ja koostumuksella on väliä. Rikkoutuneesta metsämaasta tai maanmuokkauksen jäljistä osaamme etsiä muun muassa korvasieniä.

Luken asiantuntemusta kysytään usein myös silloin, kun tarvitaan tietoa sienimyrkytystilan selvittämiseksi.

Tiedon käyttäjät kulinaristeja, samoilijoita, ammattipoimijoita ja vientiyrityksiä

Tutkimustietoa ja sienisatoennusteita hyödyntävät niin kotitalouspoimijat kuin sieniä myyntiin keräävät henkilöt sekä sieniä ostavat ja välittävät yritykset. Tiedon käyttäjien määrä lisääntyy kaiken aikaa, sillä sienikauppa kukoistaa. Organisoidun kaupan lisäksi sieniä myydään toreilla sekä suoraan muun muassa ravintoloihin, kouluihin, suurtalouskeittiöille ja vähittäiskauppoihin. Viime vuosina herkkutatit ovat olleet kaupallisesti tärkein sieniryhmä, ja ne ovat merkittävä vientituote.

Vuonna 2015 ilmestyneessä laajassa Metsä-tietokirjassa on tuhti paketti myös sienitietoutta. Kirjassa esitellään eri sienityyppejä, ruokasienten käyttöä ja kauppaa, sienten myynnissä keskeisiä huomioon otettavia seikkoja sekä sienimyrkytyksiä. Kirja on myynnissä Luken verkkokaupassa, ja sitä voidaan myös vapaasti ladata netistä.

luonnontuotekansi-suUUSI ESITE: Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen

Uudessa värikkäässä lehtisessä kerrotaan muun muassa luonnontuotteiden kaupallisesta käytöstä, marja- ja sienimarkkinoista, luonnontuotemarkkinoista, luonnontuotteiden keräämisestä Euroopan tasolla, jokamiehenoikeuksista, satonäkymistä jne.

Lehtinen on 12-sivuinen, ja se on julkaistu suomeksi ja englanniksi.

Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen

Non-Wood forest products boosting the North Karelian bioeconomy

Yläreunan kuva: Merja Lindroos, Luke.

Katso myös