Noin puoli vuotta kestävän sienikauden aloittavat toukokuussa ilmestyvät korvasienet. Sienikauden päättää suppilovahvero, jota voi löytää kuusimetsien sammalikosta vielä marraskuussa.

korvasieni
Herkullinen korvasieni on ennen käyttöä keitettävä kahteen kertaan ja huuhdottava huolellisesti. Kuva: Merja Lindroos, Luke.

Toukokuun korvasieniesiintymien jälkeen sienikausi katkeaa hetkeksi. Kesä-heinäkuussa on lupa odottaa männynherkkutatteja, kanterelleja sekä koivu- ja keltahaperoita. Heinä-elokuussa kuusimetsiin alkaa nousta haapa- ja kuusenleppärouskuja, mäntymetsiin puolestaan kangasrouskuja ja -haperoita sekä männynpunikkitatteja. Koivuvaltaisissa metsissä esiintyy kantarelleja, koivu- ja keltahaperoita sekä koivunpunikkitatteja. Herkkutatit tulevat runsaina, jos sää on suotuisa. Syys- ja lokakuussa kuusi- ja koivuvaltaisiin metsiin nousee haapa- ja karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä ja kantarelleja. Syksyn viimeisenä sienenä kerätään maukasta ”suppista” eli suppilovahveroa.

Sienet ovat sienirihmaston tuottamia, maan pinnalle pulpahtavia itiöemiä. Suomessa kasvavista suursienilajeista parisataa on syötäviä, kauppasieniksi näistä on hyväksytty 31 sienilajia. Loppujen lopuksi ravinnoksi hyödynnetään kuitenkin vain 5–10 yleisintä sienilajia.

Hyvän sienisadon syntyminen on monen tekijän summa

Runsassatoisena sienivuonna ruokasieniä kerätään talteen jopa yli 16 miljoonaa kiloa, heikoimpina sienivuosina vain hiukan yli 3 miljoonaa kiloa.

Hyvän sienisadon syntymistä säätelevät monet tekijät, kuten sademäärä, kasvukauden lämpötila, metsikön puulajisuhteet, metsän ikä, puuston tiheys ja latvusvarjostus. Myös humus- ja sammalkerroksen sekä karikkeen paksuudella, kosteudella ja koostumuksella on väliä. Rikkoutuneesta metsämaasta tai maanmuokkauksen jäljistä osaamme etsiä muun muassa korvasieniä.

Organisoidun kaupan lisäksi sieniä myydään toreilla sekä suoraan muun muassa ravintoloihin, kouluihin, suurtalouskeittiöille ja vähittäiskauppoihin. Viime vuosina herkkutatit ovat olleet kaupallisesti tärkein sieniryhmä, ja ne ovat merkittävä vientituote.

Vuonna 2015 ilmestyneessä laajassa Metsä-tietokirjassa on tuhti paketti myös sienitietoutta. Kirjassa esitellään eri sienityyppejä, ruokasienten käyttöä ja kauppaa, sienten myynnissä keskeisiä huomioon otettavia seikkoja sekä sienimyrkytyksiä. Kirja on myynnissä Luken verkkokaupassa, ja sitä voidaan myös vapaasti ladata netistä.

Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen -esitteessä puolestaan kerrotaan luonnontuotteiden kaupallisesta käytöstä, marja- ja sienimarkkinoista, luonnontuotemarkkinoista, luonnontuotteiden keräämisestä Euroopan tasolla, jokamiehenoikeuksista ja satonäkymistä. Lehtinen on julkaistu suomeksi ja englanniksi: Luonnontuotteista uutta potkua Pohjois-Karjalan biotalouteen/
Non-Wood forest products boosting the North Karelian bioeconomy.

Yläreunan kuva: Merja Lindroos, Luke.

Katso myös